Uutinen - 31.05.2018 klo 10.46
Yhteistoiminta

Yhteistoimintalaissa tulisi pyrkiä yhteistyöhön

PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo korostaa, että YT-laki on kehitetty hyvän yhteistyön laiksi. Kuva: PAM

PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo korostaa, että YT-laki on kehitetty hyvän yhteistyön laiksi. Kuva: PAM

Palvelualojen ammattiliitto PAMin näkökulmasta yhteistoimintalain tarkoitus ei toteudu riittävässä määrin, sillä laki mielletään lähinnä henkilöstön vähentämistilanteita koskeviksi muodollisiksi menettelytavoiksi.

PAM katsoo, että yhteistoimintalain tulisi nykyistä voimakkaammin pyrkiä ohjaamaan myös ennakoivaan, reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon sekä työnantajan ja henkilöstön aitoon vuorovaikutukseen perustuvaan yrityksen ja työpaikkojen kehittämiseen. 

Palvelualojen ammattiliitto ehdottaa yhteistoimintalain kehittämistä niin, että siinä korostuu ennakoivaan ja säännönmukaiseen työnantajan ja työntekijöiden vuoropuheluun nojautuva yhdessä kehittäminen. Yksisuuntaisen tietojen toimittamisen sijasta yhteistoiminnan tulisi pohjautua mahdollisimman jatkuvaan ja reaaliaikaiseen tietojen vaihtamiseen sekä niiden vaikutusten käsittelemiseen yhdessä.

”YT-laki on tarkoitettu hyvän yhteistyön laiksi. Tämä on unohdettu vuosien saatossa. Aidon yhteistoiminnan merkitys korostuu vielä entistä enemmän työelämän kehittyessä niin robotisaation, digitalisaation kuin muiden rakenteellisten muutosten myötä. Työyhteisön tulee aiempaa paremmin tiedostaa sekä tunnistaa jatkuva muutos ja paremmin pystyä olemaan muutoksen ohjaaja, ei vain siihen reagoija”, sanoo PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo.

Ylitalo oli kuultavana työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistoimintalain kehittämisestä.

OECD:n työsuhdeturvaindeksin mukaan irtisanominen taloudellisilla perusteilla on Suomessa helppoa. Tähän vaikuttavat ensinnäkin irtisanomisista yrityksille aiheutuvien suorien kustannusten alhaisuus: maksettavaksi tulevat käytännössä vain työntekijöiden irtisanomisajan palkat. Irtisanomisajan palkka ei käytännössä muodosta työnantajalle ylimääräistä kustannusta, koska työntekijällä on velvoite jatkaa työskentelyä irtisanomisaikansa ajan. Monessa muussa EU-jäsenvaltiossa työnantaja joutuu sen sijaan maksamaan automaattisesti niin sanotun irtisanomiskorvauksen, jonka määrä voi olla huomattavan suuri.

Esimerkiksi Ruotsissa on säädetty niin sanotusta irtisanomisjärjestyksestä, joka parantaa ikääntyvän työvoiman työsuhdeturvaa ja ansiotasoa Suomeen verrattuna. Suomessa sen sijaan muun muassa takaisinottovelvoitteen lyhentäminen heikensi kollektiivista irtisanomissuojaa entisestään.

PAM vaatiikin, että kollektiivista työsuhdeturvaa tulee vahvistaa niin, että työnantajan takaisinottovelvoitetta on pidennettävä yhdeksään kuukauteen. Myös työnantajan velvollisuutta kouluttaa työntekijöitään uudelleensijoitustilanteissa on laajennettava.

Kollektiiviperusteisen irtisanomisen helppous voi osaltaan mahdollistaa työvoiman joustavan siirtymisen yritysten välillä. Samalla se voi kuitenkin johtaa riittämättömiin kannusteisiin panostaa olemassa olevan henkilöstön kehittämiseen.

Henkilöstön osaamisen kehittämisen laiminlyönti rapauttaa myös yritysten kykyä reagoida ja sopeutua yhä nopeammin muuttuviin olosuhteisiin.

”Tämä heikentää yksittäisten työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä uudelleen ja aiheuttaa työvoiman kohtaanto-ongelmia,” Ylitalo sanoo.

Jatkossa yhä useammat työpaikan avoimuutta parantavat seikat tulisi huomioida laissa.

”Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmät tulisi sopia työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työvoiman käytön periaatteet tulee käydä läpi säännöllisesti henkilöstön edustajien kanssa, kattaen muun muassa määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet sekä vuokratyövoima, itsensä työllistävät työntekijät sekä muu ulkopuolinen työvoima.”

Myös lisätyön tarjoamisen periaatteet tulee käydä läpi. Jos työnantaja harkitsee ulkopuolisen työvoiman käyttöä, tulisi siitä ilmoittaa erikseen.

”Tällöin henkilöstön edustajilla tulee olla mahdollisuus edellyttää niin sanottua jatkettua neuvottelumenettelyä sen selvittämiseksi, voidaanko tarjolla oleva lisätyö kohdentaa yrityksen palveluksessa jo oleville osa-aikaisille työntekijöille,” Ylitalo lisää.

 

 

 

 

Uusimmat

Suosituimmat