Artikkeli - 25.01.2015 klo 15.13

Vampyyrivuoro elintarviketehtaalla

Marko Pasasen työvälineenä on letku. Kuva: Veera Korhonen

Marko Pasasen työvälineenä on letku. Kuva: Veera Korhonen

Harva jannu kestää pitkään Marko Pasasen hommissa. Yövuoro elintarviketehtaalla on karski homma, mutta Suomi on vapaa maa. Se tekee, jolle se sopii.

Marko Pasasella on yllään sadeasu ja kasvojen edessä suojapleksi. Ote työvälineestä, letkusta, on rento. Hana auki. Vesi suihkuaa terävänä piikkinä, säädön jälkeen leveämpänä suihkuna.

"Vesi sen työn tekee, me vain ohjataan sitä", Pasanen sanoo.

Mitä lyhyempi letku, sitä enemmän painetta, mutta siivousväline ei silloin yllä joka paikkaan. Enimmäkseen Pasanen käyttää 25 metrin pituista letkua. Vettä tulee yleensä 70 litraa minuutissa.

"Siivoaminen on tekninen laji. Jos pelkällä voimalla koittaa, siitä ei tule mitään. Letkua pitää oppia pitämään niin, ettei rasita itseään."

Pasanen on tehnyt jatkuvaa yötyötä ruokatehtaassa ensi kesään mennessä jo 20 vuoden ajan. Hän on siivousyritys Euran Urakointipalvelun palveluksessa. Ruokatehdas on säilynyt samana, palkan maksava aliurakoitsija on vuosien aikana vaihtunut kolmesti.

Pasanen tuli tänne töihin armeijan jälkeen, kun ei löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä, eikä nirsoilemiseen ollut varaa. Hän on kouluttautunut automatiikka-asentajaksi.

"Olisi pitänyt nekin 3 vuotta vain tienata", Pasanen sanoo nyt.

Työ tekijänsä kastelee

Pasasen työtä sanotaan matalapainepuhdistukseksi. Menetelmä on yleisesti käytössä elintarvikelaitoksissa. Hän näyttää työotteensa varastotilassa siksi, että ruokatehtaan sisälle ei ulkopuolisia päästetä hygieniasyistä. Täällä varastossa märästä työstä saa kuitenkin vain kalpean aavistuksen.

Pasanen pesee ruokatehtaassa kaiken lattiasta kattoon asti, ja 50–60-asteista vettä roiskuu väkisinkin päälle. Työssä kastuu läpimäräksi, sillä sadeasu suojaa vain isommilta vesimääriltä. Kuumaan veteen tottuu. Hän ei vuoronsa aikana pidä sadeasun alla muita vaatteita. Ruokatehtaan lattiaviemäri vetää niin hyvin, että vedessä ei tarvitse kahlailla.

Pasasen mukaan vaikeimpia pestäviä ovat ne koneet, jotka pidetään puhdistuksen aikanakin käynnissä.

"Koko ajan on oltava hereillä, ettei telo itseään koneitten teräviin osiin."

Niin työturvallisuus- kuin hygieniavaatimukset ovat tiukat. Puhdasta jälkeä on tehtävä, sillä muuten eivät suomalaiset saisi lihatuotteita lautaselleen.

"Työ on fyysisyyden lisäksi vaarallista, sillä käytettävät pesuaineet ovat erittäin syövyttäviä. Ne eivät ole mitään shampoita."

Selkä, jalat ja kädet ovat kovilla. Pasanen näyttää ranteitaan. Molemmista on leikattu rannekanavan ahtauma. Voisi luulla, että veden roiskiminen on helppoa hommaa, mutta alalla tiedetään, että tämä on kovan luokan ammattilaistyötä. Urakkatyöstä maksetaan myös kunnon palkka.

"Olen ylpeä tästä työstä. Vuosien varrella lukematon määrä ihmisiä on käynyt koittamassa tätä, mutta valtaosa ei ole pystynyt suoriutumaan tehtävistä tai sitten yötyö ei sovi. Tämä ei ole joka jannun heiniä."

Pitkän loman jälkeen hänenkin kroppansa totuttelee työhön uudelleen:

"Ensimmäisenä aamuna olo on kuin olisi hakattu", Pasanen sanoo.

Aamukahvit päiväkahvin aikaan

Tällä miehellä on oma vuorokausirytminsä. Pasanen vetää ylleen kumiset työvaatteensa yleensä klo 22:30, kun me muut vetelemme jo pyjamia päälle. Tuohon aikaan hän on kerännyt varusteensa ja aloittaa yksinäisen yötyönsä omassa siivouslohkossaan elintarvikelaitoksen ns. puhtaalla puolella. Taukoja hän ei yleensä pidä noin kuusituntisen vuoronsa aikana.

Nukkumaan Pasanen menee tyypillisesti aamuyöllä klo 5, kun aamuvirkut heräilevät. Aamukahvit hän keittelee klo 13, tyypilliseen päiväkahviaikaan siis.
Työ on yötyötä siksi, että pesuaineiden kanssa ei voi lutrata silloin, kun ruokatuotanto on käynnissä ja elintarvikkeet ovat pöydillä. Euran Urakointipalvelussa on 85 työntekijää. Ruokatehtaissa olevista yrityksen siivoojista 60 prosenttia on Pasasen tavoin jatkuvassa yötyössä. He ovat suurimmaksi osaksi miehiä.

Tarkkoja työaikoja ei ole. Kotiin saa lähteä, kun homma on hoidettu. Kellokortin puute tuo vapautta työhön, mutta se työn huono puoli onkin jo tullut selväksi:

"Työolosuhteet ovat epämiellyttävät", Pasanen sanoo.

Työpäivä-sana vilahtaa puheessa usein. "Helpolla et työpäivää tee."

"Työyö", Pasanen testailee korvaavaa sanaa ja päättelee, että sellaista ei sivistyssanakirja tunne. Hänen tapanaan on miettiä, mitä sanoo.

"Ei kaikkien tarvitse olla ADHD-tapauksia, hän selittää rauhallisuuttaan."

Pasanen siis elää Suomessa jatkuvasti ikään kuin Brasilian ajassa. Ellei hän viihtyisi niin hyvin omissa oloissaan, hänen kannattaisi ystävystyä jonkin Brasiliassa asuvan kaverin kanssa. Skype-ajat osuisivat mukavasti yksiin. Mutta Pasanen ei kysele muiden ihmisten kuulumisia eikä tuhlaa aikaa Facebookissa.

"Ei sellaisesta olisi minulle mitään hyötyä, jos ei haittaakaan."

Pasanen viihtyy vapaa-aikoinaan kotioloissa. Perheeseen kuuluu kolme kouluikäistä lasta ja vaimo.

Rytmi pysyy

Täytyy varovaisesti kysyä, miten ihmeessä Pasanen jaksaa jatkuvaa yötyötä vuodesta toiseen. Onhan ihmisen elimistö kumminkin tarkoitettu päivärytmiin.

"Tämä ei ole vuorotyötä, vaan työaika on säännöllinen, ja siksi tämä ei varmaan olekaan niin raskasta. En joudu jatkuvasti muuttamaan rytmiä."

Hän työskentelee viitenä yönä viikossa, mutta ei viikonloppuisin. Ylimääräisiä vapaapäiviä ei kerry. Miten yötyö verottaa perhe-elämää ja muuta elämää?

"Yötyö ei vie paljon, vaan se antaa paljon – enemmän kuin normaalityö. Olen hereillä, kun lapset tulevat koulusta. Ja kun he menevät nukkumaan, lähden töihin. Näen perhettä enemmän kuin muut. Olen heidän kanssaan ehkä klo 13:sta klo 22:een asti."

Viikonloppuisin hän lähenee muun perheen vuorokausirytmiä: nukkuu lauantaina puolille päivin ja valvoo lauantai-illalla vain 02:een asti. Sunnuntaina hän herää tyypillisesti jo klo 10 ja menee puoliltaöin nukkumaan. Kesälomistaan hän siirtää yleensä puolet talviaikaan, jolloin perhe reissaa etelään. Nytkin kasvoissa on tuore Kanarialta hankittu rusketus.

Sen, jolle yötyö ei sovi, on vaikea saada nukuttua päivällä. Pasasen ei tarvitse etsiä hiljaista ja pimeää nukkumissoppia saunan lauteilta. Hän nukkuu omassa sängyssään vaimon vierellä.

"Nukun sikeästi. Olen aina nukkunut sikeästi. Se on varmaan pelastukseni."

Rullakaihtimia kummempaa nukahtamista edistävää niksiä hänellä ei ole. Aamuyöllä töistä palattuaan hänen tulee syötyä jotain ja selattua kännykällä uutiset ennen nopeaa uneen vaipumista.

Yötyötä kohtaan on hänen mukaansa usein ennakkoluuloja. Hänen fysiikkaansa tämä vain sattuu sopimaan.

"Olisinko ollut vampyyri edellisessä elämässä?"

"Suomi on vapaa maa, jokainen tekee mitä haluaa. Ei täällä pakoteta olemaan."

Hänellä ei myöskään ole aikomusta vaihtaa päivätöihin edes nyt, kun 40 ikävuotta on täynnä. Tilipäivä kahden viikon välein on hyvä motivaattori.

Autonrassaus rentouttaa

Matkustelusta pitävä hevidiggari rentoutuu parhaiten autoja rassaamalla. Hänellä on kolme autoa: matkailuauto, harrasteajoneuvo ja tehokas käyttöauto. Ja jotenkin tälle oman tiensä kulkijalle sopii, että japanilaisen käyttöauton ratti on Suomen oloihin väärällä puolella autoa.

"Ei se ole laitonta", Pasanen sanoo.

Usein yövuoron jälkeistä oloa kuvataan jonkinasteiseksi humalatilaksi, mutta Pasanen sanoo, ettei yöllisessä ajomatkassa kotiin ole mitään ongelmaa. Matka on 20 kilometriä Eurasta Kokemäelle.

Pasanen arvostaa työteliäisyyttä.

"Nykyään ihmiset on teknologisoituneet. Ihmiset pelkäävät työntekoa, he nysväävät Facebookissa eivätkä halua tehdä fyysistä työtä", hän ihmettelee.

Haastattelu on lopetettava. Pasanen kokkailee melkein aina perheen ateriat ja ruoka-aika lähestyy. Hänen työnsä alkaa tänään poikkeuksellisesti jo klo 18, sillä hän tekee kaksi vuoroa peräkkäin paikatessaan isyyslomalla olevaa työkaveriaan.

Pasanen istuu autoonsa ja kurvaa vauhdilla Euran Urakointipalvelun pimentyneeltä pihalta tielle. Jälkeen jää pöllyävä lumisuihku.

Marko Pasanen

  • Ikä: 40.
  • Ammatti: Elintarviketehtaan siivooja.
  • Koulutus: Sähköalan automatiikka-asentaja.
  • Perhe: Vaimo ja 17-, 13- ja 10-vuotiaat lapset.
  • Kulttuuri: Sarjakuva Fingerpori.
  • Huumori: Stand up -komiikka, muun muassa Ismo Leikola.
  • Musiikki: Metalli.
  • Luottamustehtävä: Pääluottamusmies.

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat