Uutinen - 11.12.2019 klo 09.34
Lainsäädäntö

Uusi työaikalaki astuu voimaan 1.1.2020 – työehtosopimuksilla sovitaan kuinka laki vaikuttaa työhön palvelualoilla

Kuva: Eeva Anundi

Kuva: Eeva Anundi

Työaikaa säätelevän uuden lain vahvana lähtökohtana on edelleen työntekijöiden työaikasuojelu. Uusi laki tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Sen vaikutus alkaa kuitenkin monelta osin vasta työehtosopimusten umpeutuessa, sillä lakiin noudatetaan siirtymämääräystä.

Palvelualojen osalta työaikalaissa käytettävä siirtymämääräys tarkoittaa, että alan työehtosopimuksissa sovittuja työaikaa käsitteleviä ehtoja noudatetaan sopimuksen voimassaoloajan. Huolimatta siis uudesta työaikalaista, tullaan työaikalain osalta palvelualoilla työskentelemään aikaisempien ehtojen ja sopimusten mukaisesti sopimusten päättymiseen saakka. Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimus sekä kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus päättyvät tammikuun lopussa 2020. Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut -alalla sopimuskausi päättyy 31.3.2020.

Tulevalla neuvottelukierroksella neuvotellaan pamilaisille aloille uudet työehtosopimukset, joiden sisältöä ja teemoja on syksyn ajan kerätty työpaikoilla sekä työstetty ammattiosastoilta tulleiden ehdotusten avulla. Liiton jäsenyyden kautta jokaisella pamilaisella on merkittävä rooli ja vaikutus työehtosopimuksen syntymiseen ja soveltamiseen. Uutta työehtosopimusta työstettäessä huomioidaan työaikalain muutokset. Samalla on mahdollista sopia poikkeamista lain suomissa rajoissa.

”Myös uusi laki antaa laajat mahdollisuudet poiketa määräyksistä sopimalla niistä valtakunnallisilla työehtosopimuksilla”, kommentoi työaikalakiin palvelualojen näkökulmasta syventynyt PAMin työaika- ja palkkausjärjestelmäasiantuntija Sirpa Leppäkangas.

”Työehtosopimuksilla sovittaessa on mahdollista tarkastella jokaisen alan erityispiirteitä ja hakea toimivinta ratkaisua näiden kautta. Myös työajan osalta on tärkeää muistaa, että se mikä toimii yhdellä alalla ei välttämättä ole kaikille aloille yhtä toimiva ja tasavertainen ratkaisu. Työajasta sovittaessa meidän pääpaino on aina myös työntekijöiden jaksamisessa ja hyvinvoinnissa”, Leppäkangas tiivistää.

Uudessa laissa on laajennettu työntekijälähtöisiä joustomahdollisuuksia. Liukuvan työajan määräysten väljentämisen lisäksi lakiin on otettu määräykset työaikapankista ja niin sanotusta joustotyöajasta. Työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä ovat täsmennykset koskien vuorokausilepoa sekä mm. jaksotyössä peräkkäisten yövuorojen määrän rajoittaminen viiteen.

Uusi työaikalaki tuo myös velvoitteen tarkastella työajan enimmäismäärää. Nyt enimmäistyöajan seuranta tehdään ylityökiintiöiden myötä, mutta jatkossa seurannassa huomioidaan kaikki tehty työ eli niin säännöllinen työaika kuin lisä- ja ylityö ja hätätyökin. Tämä kokonaistyöaika saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana, jos alan työehtosopimuksissa ei sovita pidemmästä tarkastelujaksosta.

”Eduskunnassa on lisäksi paraikaa käsiteltävänä yötyökuljetuksia koskevien määräysten siirtäminen työaikalakiin.Yötyökuljetuksilla tarkoitetaan työnantajan velvollisuutta järjestää kuljetus yötyötä tekevällä työntekijälle, jos paikkakunnalla ei ole toimivaa julkista liikennettä öisin eikä työntekijällä ole mahdollisuutta oman auton käyttöön. Yötyökuljetuksilla on iso merkitys pamilaisten alojen työntekijöiden turvallisuudelle ja mahdollisuudelle ottaa vastaan työtä”, Leppäkangas kiteyttää.

 

 

Teksti: Eveliina Reponen

 

Uusimmat

Suosituimmat