Uutinen - 11.06.2020 klo 08.30
Maahanmuutto

Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on estettävä

Työministeri Tuula Haatainen on asettanut työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen työryhmän pohtimaan keinoja ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi. Muun muassa PAM on TEM:in työryhmän kuultavana. Kuva: GettyImages.

Työministeri Tuula Haatainen on asettanut työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen työryhmän pohtimaan keinoja ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi. Muun muassa PAM on TEM:in työryhmän kuultavana. Kuva: GettyImages.

SAK ehdottaa 10 kohdan lista muutosesityksiä nykyisiin viranomaiskäytäntöihin ja lainsäädäntöön ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi. PAM kannattaa SAK:n esitystä.

Muutoksia tarvitaan erityisesti viranomaiskäytäntöihin ja lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön voidaan puuttua ja torjua sitä tehokkaasti. Monesti sijaiskärsijäksi joutuu uhri, eli ulkomaalainen työntekijä itse, joka on vaarassa menettää oleskelulupansa ja joutua karkotetuksi. Sen sijaan rikkomuksiin syyllistyneen työnantajan riskit joutua vastuuseen ovat pieniä. 

PAM on pitkään pitänyt esillä, miten alipalkkauksen estäminen vaatii sitä, että, liian alhaisen palkan maksamisesta pitää seurata rangaistus. Alipalkkaus on pahimmillaan erittäin tuottoisaa vilpilliselle työnantajalle, kiinnijäämisriski on pieni, seuraamukset ovat vähäiset tai olemattomat ja alipalkkaukseen perustuva ulkomaalaisten hyväksikäyttö voi jatkua ja toistua. 

SAK ehdottaa seuraavia muutoksia ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi nykyisiin viranomaiskäytäntöihin ja lainsäädäntöön:


1.    Oleskelulupa useammalle toimialalle
2.    Tilapäinen oleskelulupa hyväksikäytön uhreille 
3.    Alipalkkaukseen ja muuhun työehtojen rikkomiseen puuttumista tehostettava   
4.    Palkkasaatavat turvattava työntekijälle nopeasti ja mahdollisimman vähäisin kustannuksin
5.    Tilaajavastuuta on uudistettava niin, että tilaajan vastuuta alihankintaketjussa olevan työvoiman palkoista lisätään.     
6.    Ihmisarvoiset työolot ja majoitus taattava työsuojelu- ja terveysviranomaisten resurssoinnilla ja valvontavaltuuksilla
7.    Ulkomaisten ei-työsuhteisten kausityöntekijöiden (luonnonmarjanpoimijat) asemaa on parannettava 
8.    Työnvälitysmaksut - työnvälityksen maksuttomuus ja ettei Suomeen tulevien työntekijöiden tarvitse maksaa välitysmaksuja.
9.    Poikkeusratkaisu jatkolupien myöntämiselle koronaepidemian aikana
10.    Joustoja työperäisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisen tulorajoihin 

Kymmenen kohdan lista löytyy kokonaisuudessaan täällä.
 

Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja työperusteistä ihmiskauppaa on Suomessa kasvavassa määrin muun muassa palvelualalla. Suomessa on säädöksiä, jotka kriminalisoivat vakavat alipalkkaustapaukset kuten työsyrjinnän ja kiskonnan tapaisen työsyrjinnän, mutta tämä ei ole riittävää. Nepalilaisravintoloissa paljastunut työntekijöiden hyväksikäyttö on vain yksi esimerkki työmarkkinoiden varjopuolesta.

Työehtojen rikkomiseen puuttumista tehostettava tiedon ja kielikoulutuksen avulla     
Ulkomaalaisten työntekijöiden on helpompaa ymmärtää työelämän pelisääntöjä ja yleisestikin kotoutua, jos he osaavat paikallisia kieliä. Siksi on löydettävä keinoja saada nykyistä kattavammin ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus- ja hyväksikäyttötilanteet viranomaisten tietoon ja kehittää monikielisiä ja maksuttomia kanavia tätä varten. Työnantajalla on työsopimuslain mukaan velvollisuus huolehtia työsuhteessa olevien työntekijöiden osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Näin olleen työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutukset ja työelämän pelisääntökoulutukset tulisi olla osaksi henkilöstösuunnitelmaa niissä yrityksissä, jossa käyttävät paljon työperäisiä maahanmuuttajia. 

Oleskelulupa tulisi myöntää joustavammin useammalle kuin ainoastaan yhdelle toimialalle 
Työntekijän oleskelulupa voidaan nykyään myöntää yhdelle tai useammalle ammattialalle. Käytännössä lupa on usein sidottu ammattialaan ja joskus jopa työpaikkaan. PAM pitää erityisen tärkeänä, että ulkomaalaisella työntekijällä olisi oikeus nykyistä helpommin vaihtaa työnantajaa, jotta mahdollinen riippuvuussuhde voidaan katkaista. Samalla pidetään huolta, ettei pääse syntymään kahdet työmarkkinat. Varmistamalla työperäisten maahanmuuttajien asemaa ja työntekijöiden oikeuksien toteutumista, vahvistetaan samalla työmarkkinoiden toimivuutta.   

Poikkeusratkaisu työntekijöiden jatkolupien myöntämiselle koronaepidemian aikana
SAK esittää myös väliaikaista poikkeusratkaisua, jotta koronaepidemian aiheuttama tilanne ei aiheuttaisi ulkomaalaisen työntekijän tai hänen perheensä karkotusta. PAMin mukaan tällainen poikkeusratkaisu, joka tarkoittaa oleskelulupien tilapäistä jatkamista, vaikka jatkoluvan myöntämisen edellytykset tulorajojen osalta eivät täytykään, on suuri merkitys erityisesti palvelualoilla. Lomautettuja on eniten juuri palvelualoilla ja näin ollen monet työperäiset maahanmuuttajat eivät täytä ulkomaalaislain toimeentuloedellytyksiä, jolloin saattavat menetä työlupansa ja näin karkotetaan takaisin lähtömaahaan. 
PAM näkee myös tärkeänä, että koronakriisin takia työnsä menettäneet ulkomaalaiset työntekijät Suomessa pääsevät työllistymään uudelleen.

PAM TEM:in työryhmän kuultavana 
Työministeri Tuula Haatainen on asettanut työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen työryhmän pohtimaan keinoja ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi. Asettamispäätöksessä todetaan, että kestävää työperäistä maahanmuuttoa ei voida toteuttaa ilman että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puututaan. 
Työryhmä kuulee perjantaina 12.6. muiden asiantuntijoiden ohella PAMin lakimies Suvi Vilchesiä ja SAK:n Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan asiantuntija Maaret Pulliaista

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat