Artikkeli - 07.09.2015 klo 09.50

Työpaikka nousussa

Tuire Autio harrastaa vanhoja lentokoneita ja siivoaa työkseen uusia. Kuva: Mauri Helenius

Tuire Autio harrastaa vanhoja lentokoneita ja siivoaa työkseen uusia. Kuva: Mauri Helenius

Työ Helsinki-Vantaalla on kansainvälistä, lentoaikataulujen määrittämää ja pysyvässä muutoksessa. Lentokonesiivooja Tuire Autio käyttää vapaa-aikaansakin lentokoneisiin, etenkin erääseen sota-aikaiseen hävittäjään.

Tiia Pötry saapui elokuisen tiistain työvuoroonsa turvatarkastuksen läpi, kuten jokaisena työpäivänä. Hän on myyjä kansainvälisen WDFG-yhtiön liikkeissä Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja kauppaa tänään tuoksuja ja kosmetiikkaa terminaali 2:n suuressa tax free -liikkeessä, aivan turvatarkastusten vieressä.

– Täällä näkee ihmisiä eri maista ja saa käyttää monia kieliä. Työ on iloista ja asiakkaat ovat yleensä hyvällä tuulella, kun ovat matkalle lähdössä, Pötry tiivistää itsekin hymyillen.

Hän työskentelee muissakin WDFG:n liikkeissä, joten toisena päivänä hänet voisi tavata myymästä vaikkapa laukkuja.

– On ihan huippua, jos joskus tapaa vaikka jostain päin Aasiaa tulleen asiakkaan, joka tulee sanomaan, että ”muistatko kun ostin sinulta laukun, kun viimeksi kävin täällä”.

Pötryn mukaan tuotevalikoimaa riittää, varsinkin kun työskentelee useassa liikkeessä, ja uusia tuotteita tulee koko ajan. Jo pelkästään tuoksuja onkin hyllyissä lukemattomia erilaisia – kansainvälisiä brändejä.

Kaikki työntekijät kulkevat kentälle turvatarkastuksen läpi, eikä kulkulupaa saa ilman turvallisuusselvitystä.

– Minulla on täällä turvallinen olo, Pötry sanookin.

Hänen työvuoronsa alkoi jo kello 5.15. Ennen kuutta alkaviin vuoroihin saa tulla taksilla, mutta Helsingin keskustan lähellä Töölössä asuva Pötry pääsee nykyisin töihin myös junalla. Kentälle vievä kehärata avattiin heinäkuussa, ja pian syvälle maan alle rakennetulta asemalta kulkee käytävä myös suoraan terminaaliin. Nyt juna-asemalla liikkuu vielä paljon rakennusmiehiä, ja loka-marraskuun vaihteeseen asti työntekijöiden ja matkailijoiden on käytettävä toista uloskäyntiä ja terminaaleihin vievää bussia.

Skumpaton aamu

Monessa suhteessa lentoasema muistuttaa kokonaista kaupunkia. Sen alue kiitoratoineen on pinta-alaltaan suurempi kuin Helsingin keskusta. Alueella työskentelee myös noin 20 000 ihmistä, ja lähivuosien laajennuksen jälkeen tuhansia lisää. Kauppoja ja erilaisia ravintoloita on jo nyt yhteensä yli 60. Helsinki-Vantaan kaupallinen johtaja Elena Stenholm Finavialta arvioi, että uusiin kauppa- ja ravintolapalveluihin voisi vuoteen 2020 mennessä syntyä noin 200–300 uutta työpaikkaa nykyisen noin 700:n lisäksi. Koska viime aikoina on kehitetty erityisesti ravintolatarjontaa, painotus saattaa lähivuosina olla kauppapalveluissa, esimerkiksi vaate- ja tekstiilikaupan monipuolistamisessa.

Aivan lähellä tax free -liikettä, terminaalin kulmassa muutaman lähtöportin vieressä sijaitsee Café Alvar A, jonka tiski on luonnollisesti Aalto-maljakon muotoinen. Tiskin – ja munkkien, croissantien ja korvapuustien – takaa löytyy vuoropäällikkö Charlotta Moilanen, jonka puoli kuudelta alkaneessa työvuorossa on nyt aamuruuhkan jälkeen rauhallisempi hetki.

– Aamulennoilla lähteville menee kahvia ja croissanteja, hän kertoo.

– Tänään oli erikoista se, että asiakkaina oli lähinnä bisnesmatkustajia.

Moilasen mukaan työmatkailijat eivät yleensä sorru viinereihin ja kuohuvaan, kuten lomalaiset.

Aamuruuhkan aikaan pienessä kahvilassa huhkii jopa viisi työntekijää, ja käytössä on kolme kassakonetta, mutta näin kymmenen jälkeen työntekijöitä on paikalla enää kaksi. Asiakkaita saapuu tiskille harvakseltaan: muutama matkustaja ja pari lentäjääkin hakee kahvia. Moilanen laittaa paikkoja kuntoon iltapäivää varten. Tarjolla on kotimaisia juomia, sekä vaikkapa karjalanpiirakoita ja Muumi-karkkeja. Täälläkin asiakaskunta on kuitenkin kansainvälistä.

Charlotta Moilanen odottaa jo tulevaa remonttia. Kuva: Mauri Helenius

– Halusin töihin kansainväliseen ympäristöön, koska täällä voin parantaa kielitaitoani ja työ on myös mielenkiintoisempaa. Täällä on asiakkaita joka kulttuurista, Moilanen sanoo.

Taksietua Moilanenkin hyödyntää aikaisissa aamuvuoroissa, vaikka hänen työmatkansa ei ole kovin pitkä.

Kahvila on pian menossa remonttiin laajennuksen vuoksi.

– Nämä tilat eivät mitenkään riitä nykyiselle asiakasmäärälle, Moilanen toteaa.

Charlotta Moilanen odottaa jo tulevaa remonttia. Kuva: Mauri Helenius

Clintonin croissant

Alvar A:n luota kohti Schengen-alueen ulkopuolelle vievien lentojen aluetta johtaa käytävä. Sen varrella on luksusta kimalteleva viinibaari, puheensorinasta täyttyvä kahvila-ravintola Cafe Tori ja kauppoja. Muumikauppa näyttää vetävän asiakkaita erityisesti Japanista. Jotkut liikkeistä ovat uusia tai hiljattain muuttaneita. Käytävän päässä, kauppojen yläpuolella à la carte -ravintola Fly Inn avaa aivan kohta ovensa lounastajille.

Ravintolapäällikkö Linda Berg kuivaa viinilaseja ensimmäisiä asiakkaita varten. Maisema suurista ikkunoista porteille ja kiitoradoille on omanlaisensa, mutta Bergin mielestä työ täällä muistuttaa monelta osin ravintolatyötä muualla. Ruuhka-ajat vain ovat todella hektisiä ja sijoittuvat aivan eri aikoihin kuin kaupungilla.

– Kiireisin päivä ei ole lauantai, vaan etenkin maanantait ovat täällä vilkkaita.

Asiakkaita palvellaan samoin kuin muuallakin, mutta julkkiksia ehkä kohtaa useammin. Berg on saanut palvella esimerkiksi Yhdysvaltain ex-presidenttiä Bill Clintonia.

– Ihan normaalilta ihmiseltä hän vaikutti. Otti kahvin ja croissantin, Berg hymyilee.

Alvar A:ta ja Fly Inniä operoi sama yritys, kansainvälisen ketjun Suomen-yhtiö SSP Finland. Yrityksen pääluottamusmies, kokki Merja Lehto on työskennellyt Helsinki-Vantaalla jo 27 vuotta ja kohdannut asiakkaita kaikilta aloilta aina oopperatähtiin Luciano Pavarottiin ja Kiri Te Kanawaan. Yli muiden hän nostaa vuoden 1995 jääkiekon MM-kultajoukkueelle tarjoilemisen heidän palatessaan Suomeen.

– Työ on usein todella hektistä ja raskasta. Sana ”kiire” saa täällä ihan toisenlaisen merkityksen. Koska tahansa voi eteen pölähtää sata asiakasta kerralla, jos esimerkiksi jokin lento viivästyy. Työssä tarvitaan nopeaa reagointikykyä ja kokonaisuuksien hallintaa, sillä on oltava muutama askel edellä tulevaa. Asiakkailla on usein vain vähän aikaa, ja silloin ruoka on saatava mielellään heti, Lehto kuvaa.

– Jos meillä pärjää, pärjää missä vain.

Lyhyitä visiittejä

Kauppojen ja ravintoloiden lisäksi lentoaseman alueella on myös hotelleja. Niistä kaikkein lähimpänä on Glo Hotel Airport, sillä se sijaitsee terminaali 2:n pohjakerroksessa. Alakertaan pääsee liukuportaita, ja ovi hotelliin aukeaa painonapilla. Modernissa, matalassa aulassa, suojassa lentoaseman vilskeeltä, on sohvia ja tuoleja, hyllyissä niiden ympärillä kirjoja ja lautapelejä. Ikkunoita ei näy, sillä pohjakerros sijaitsee maan alla. Eräässä aulan pöydässä on tablettikoneita, joista yhdellä työskentelee pukumies. Vastaanotossa on tänään aamuvuorossa Stina Kailaheimo, jonka apua hakee nytkin asiakkaita eri puolilta maailmaa. Keskustelut käydään englanniksi – samoin kuin puhelu, jossa asiakas kysyy, miten hotellille löytää.

– Ajoittain on ollut kiireistä, kun välillä tulee asiakkaita rysäyksenä, Kailaheimo kuvailee seitsemältä alkaneen aamun kulkua. Myös illat voivat olla hektisiä.

– Mutta me olemme täällä tosi tottuneita siihen.

Tässä hotellissa vieraillaan yleensä lyhyesti: useimmat asiakkaat saapuvat iltamyöhällä ja lähtevät heti aamusta. Joukossa on kotimaisia ja ulkomaisia koneenvaihtajia, ja myös lyhyillä bisnesmatkoilla reissaavia. Aamuvuorolainen siis hoitaa paljon uloskirjautumisia, Kailaheimo kertoo. Aamun kiireiden jälkeen valmistellaan iltaa.

– Varmistan, että kaikki sujuisi mahdollisimman hyvin. Katson esimerkiksi, että tämän päivän varauksissa on kaikki kunnossa.

Paikan erikoisuutena ovat päivähuoneet: huoneen saa myös lyhimmillään neljäksi tunniksi aamuyhdeksän ja viiden välille, jos haluaa levätä pitkän koneenvaihdon aikana.

– Niitä käytetään vaihtelevasti, mutta melkein päivittäin. Nollasta kymmeneen, Kailaheimo arvioi.

Hänen mukaansa asiakkaat ovat hyväntuulisia, mutta poikkeuksena ovat ne, jotka tarvitsevat hotellihuoneen myöhästyttyään koneesta.

– Moni helpottuu jo siitä, että saa sen huoneen. Pienillä asioilla voi sitten yrittää parantaa tilannetta, jos se ei vielä auta.

Kailaheimo päätyi tänne töihin oltuaan ensin saman ketjun hotellissa Helsingin keskustassa. Hänkin pääsee nyt töihin keskustasta aiempaa sujuvammin uudella junayhteydellä.

Glo Hotel Airport laajeni viime vuodenvaihteessa. Glo Hotelsin liiketoimintajohtajan Krista Syväkarin mukaan tällä varauduttiin jo Helsinki-Vantaan tulevaan kasvuun, ja samalla matkaajille on pyritty kehittämään uusia palveluita kuntosalista alkaen.

Hävittäjän lumoissa

Helsinki-Vantaalla on myös paljon työntekijöitä, joita matkailijat eivät näe. Heihin kuuluvat esimerkiksi lentokonesiivoojat, kuten Sodexolla työskentelevä Tuire Autio. Autiolla on nyt vapaapäivä, mutta silti hän ei ole kaukana kentältä: hän ahertaa läheisessä Ilmailumuseossa. Mistä oikein on kyse?

– Olen pitkään ollut innostunut lentämisestä ja kuulun DC-yhdistykseen, joka ylläpitää vanhaa yhä lentävää vuonna 1942 valmistunutta Hotelli-nimistä DC-3 -konetta. Kun tulin tänne Vantaan alueelle töihin, huomasin, että Ilmailumuseo on lähellä. Olin aktiivinen Normandian maihinnousussa mukana olleen DC-3 Lokin kiillotuksessa, ja sitä kautta tie vei eteenpäin vanhan VL Myrsky II -hävittäjän entisöintiprojektiin, Autio kertoo.

Autio dokumentoi vuonna 2013 alkanutta entisöintihanketta. Projektissa jäljellejääneistä eri koneiden osista kootaan vuoteen 2019 mennessä yksi kokonainen kone.

– Kasaan lentokonetta paperilla, Autio kuvailee tehtäväänsä.

Suunnitelmien ääressä, museon vanhojen koneiden varjossa vietetty päivä alkaa olla lopuillaan, ja hän ehtii kertoa myös päätyöstään.

– Koulutukseni mukaisia töitä ei löytynyt, ja ajattelin, että kokeilen. Nyt olen ollut lentokonesiivoojana jo kolme vuotta.

Siivoojat työskentelevät 3–6 hengen ryhmissä ja siivoavat matkustamon, bisnesluokan tilat, keittiön, vessat ja ohjaamon, joskus jopa ruuman. Roskat kerätään, lattiat imuroidaan, turvavyöt asetellaan siististi paikoilleen ja matkustajien ruokapöydät pyyhitään ja desinfioidaan.

– Siivooja näkee kaiken, mitä matkustajat eivät saa nähdä, Autio kuvailee.

Siivouksesta on olemassa erilaisia versioita siitä riippuen, kuinka paljon aikaa on käytössä. Työ on ripeätahtista ja fyysistä, eikä heikkokuntoinen siinä pärjäisi. Pienet koneet siivotaan nopeimmillaan muutamassa minuutissa, suurimpiin laajarunkokoneisiin voi useammalta siivoojaryhmältä kulua puolisen tuntia.

Koneita ei ehdi ihastelemaan

Työ on luottamuksellista siinäkin mielessä, että lentokoneista löytyy usein matkustajien arvotavaroita: kännyköitä, lompakoita, passeja, sormuksia... Ne viedään löytötavaratoimistoon, tai etenkin passien kohdalla yritetään palauttaa rajavartijoille mahdollisimman pian.

Vaikka Autio on pitkään ollut kiinnostunut lentämisestä, aina hyönteisinnostuksesta alkaen, hän ei pidä itseään lentokonefriikkinä.

– Sellaiselle ei sopisikaan lentokonesiivoojan työ. Töissä pitää keskittyä työhön: se on nopeatempoista eikä siinä ehdi ihailemaan koneita. Niistä oppii kyllä paljon, Autio kertoo.

Useimmiten hänen työvuoronsa alkaa aamukuudelta, mutta siivoojien ruuhka-aika on iltapäivällä ennen iltakoneiden lähtöä. Aamulla lähtevät koneet siivotaan tyypillisesti yön aikana. Autio pitää helpoimpana kulkea töihin Helsingin puolelta omalla autolla, vaikka nyt paikallisjunakin kulkisi kentälle melko kätevästi.

– Kun junaa ei vielä ollut, bussilla matka olisi vienyt puolitoista tuntia.

Kohta onkin aika lähteä kotiin. Museon lähistöllä on käynnissä useita rakennustyömaita. Uusien juna-asemien lähelle nousee muun muassa toimistotiloja. Vaikuttaa selvältä, että lentoaseman alue pysyy aina kasvun ja muutoksen tilassa: se ei ole koskaan valmis.

Helsinki-Vantaa

  1. Vuonna 1952 avattu kenttä palvelee nyt noin 15–16 miljoonaa matkustajaa vuodessa.
  2. Lentokentällä on kolme kiitotietä ja kaksi terminaalia. Kentältä operoivia lentoyhtiöitä on 33, lentoja on päivittäin 350 noin 130 kohteeseen.
  3. Ravintoloita ja kahviloita on noin 30, kauppoja yli 30.
  4. Lentoasemalla ja sen lähialueella työskentelee nyt 20 000 ihmistä, ja luku on kasvussa. Alueella toimii noin 1 500 yritystä.
  5. Vuosien 2015–2020 laajennukseen panostetaan jopa 900 miljoonaa euroa. Sen arvioidaan synnyttävän 5 000 pysyvää työpaikkaa, kun matkustajamäärä nousee 20 miljoonaan.
  6. Lentoliikenteen ja siihen läheisesti liittyvien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on nyt 2–3 %, eli noin 4–6 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne tuo asiakkaita muun muassa hotelli- ja ravintola-alalle.

Lähteet: Finavia, liikenne- ja viestintäministeriö

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat