Artikkeli - 30.01.2020 klo 10.51
Tutkimus

Työmatkasta tuli osa elämäntapaa– terveyttä ja terapiaa pyöräilystä

Jari Koskinen pyöräilee puolet vuodesta kotoa Vantaan Kartanokoskelta töihin Vantaan Koivukylään. Kuva: Eeva Anundi

Jari Koskinen pyöräilee puolet vuodesta kotoa Vantaan Kartanokoskelta töihin Vantaan Koivukylään. Kuva: Eeva Anundi

Pyöräily töihin on entiselle tavaratalojohtajalle ja nykyiselle kassatyöntekijälle osa rennompaa elämäntapaa, johon ei murehtiminen enää kuulu.

”Aurinko voi olla korkeimmillaan, kun lähden kolmen aikaan töistä. Istahdan siihen Kerava-joen varteen penkille ja otan ehkä kaljan. Nautin elämästä”, Jari Koskinen kuvailee pyöräilymatkaansa töistä kotiin. Kotiin ei ole kiire, kun lapset ovat jo aikuisia.

”Työmatkani ei todellakaan ole vain liikkumista pisteestä A pisteeseen B!”

Miehen työmatkat henkilöautolla kulkien loppuivat kertaheitolla kuusi vuotta sitten. Jari Koskinen lopetti silloin tavaratalojohtajan työt ja siirtyi saman työnantajan palveluksessa kaupan kassalle.

Kun työsuhdeauto meni alta, hän ryhtyi pyöräilemään puolet vuodesta töihin. 10 kilometriä suuntaansa tekee viikossa 100 kilometriä, hän laskee tyytyväisenä. Kyllä se käy kuntoliikunnasta 58-vuotiaalle.

Jos fyysinen liikkuminen oli alkuun myös terapiaa työuupumuksen jälkeen, niin nyt matkanteko on osa uutta kiireettömämpää elämäntapaa. Hän ajaa pyörällään niin rauhallista vauhtia, että hiki ei puske pintaan. Ja ilman kireitä trikoovaatteita.

”En todellakaan ole mikään Lycra-mies!”

 

Jari Koskisen mukaan pyöräily on toiminut terapiana, mutta pelkkä metsän haistelu reitin varrella ei ole yksin riittänyt uupumuksesta toipumisessa. Kuva: Eeva Anundi

Yli 9300 pamilaista vastasi työmatka-aiheiseen PAMin kyselyyn viime syksynä. 

Vain 14 prosentille polkupyörä on pääasiallinen kulkuväline töihin, mutta 73 prosenttia ajaa silloin tällöin pyörällä töihin. Pyöräily korostuu silloin, kun pamilaiset pohtivat Koskisen tavoin keinoja tehdä työmatkoistaan hivenen ns.  viisaampia. Pyöräily on selvästi houkuttavin kulkukeino, kun he etsivät vaihtoehtoa esimerkiksi autoilulle.

Houkuttelevimmat viisaat kulkutavat

”Liikun sen takia, että pysyn kunnossa. Se on terveellistä. Ja lisäksi onhan oma auto kallis, ilmankin pärjään”, Jari Koskinen sanoo.

Kyselyn mukaan pamilaiset tekevät työmatkoillaan viisaita valintoja kahdesta pääsyystä: rahan säästämiseksi ja terveyden edistämiseksi.  Hiilidioksipäästöjen vähentäminen tulee kolmantena.

Jari Koskinen ei ole himopyöräilijä, ja talvikautena hän kulkee töissä bussilla ja paikallisjunalla. Kuva: Eeva Anundi

Jari Koskinen puhuu vauhdikkaasti kädet heiluen niin työmatkoista kuin toipumisestaan. Työuupumus on selätetty eikä selvästikään enää kipeä asia. Nyt citymarketin kassatyössä mikään ei valvota vuoron jälkeen toisin kuin ennen johtotyössä.

 ”Laitan rahat laatikkoon ja sanon hyvää päivää. ”

Tulotaso laski, mutta elämisen laatu nousi: ”En tippaakaan haikaile tavaratalojohtajan tai nykyisiä –päällikön töitä. Olen onnellinen näin.”

Talvikautena Koskinen kulkee työmatkat julkisilla. Hän kuuluu niihin onnekkaisiin, joilla julkinen liikenne toimii. Hän asennoituu niin, ettei ota pulttia vaikkapa bussin vaihtamisesta junaan kesken matkan.

”Kun ei ole ongelma odottaa 15 minuuttia!”

"Julkisilla kulkiessa verenpaine laskee, kun saa olla kyydissä eikä tarvitse itse pyörittää rattia."

Hänen kännykän käyttöään työmatkoilla voi pitää tavallista hyödyllisempänä. Hän  suoritti hiljattain kauppakorkean tekoälykurssin bussissa istuessaan.
 

Rahallinen tuki työnantajalta

Kesko laittaa työntekijöille vuodessa 150 euroa ePassiin, kun työntekijä sitoutuu 100 eurolla.

Jari Koskinen keskittää edun juuri työmatkoihin ja matkustaa vuodessa noin kolme kuukautta julkisilla töihin työnantajan osuudella.

PAMin kyselyn mukaan taloudelliset kannusteet, kuten työmatkaliput, kannustavat pamilaisia parhaiten viisaaseen työmatkaliikkumiseen.

 

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat