Uutinen - 01.10.2018 klo 15.15
Politiikka

Työmarkkinoiden sääntelyn purun idea jyllää myös muualla EU:ssa

Ranskan noin vuosi sitten valittu presidentti Emmanuel Macron on aloittanut rajut toimet työmarkkinoiden sääntelyn purkamiseksi. Kuva: Thomas Sanson AFP/STT Lehtikuva

Ranskan noin vuosi sitten valittu presidentti Emmanuel Macron on aloittanut rajut toimet työmarkkinoiden sääntelyn purkamiseksi. Kuva: Thomas Sanson AFP/STT Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on puhunut toistuvasti norminpurkutalkoista. Työmarkkinoiden sääntelyn purusta puhutaan monessa muussakin maassa.

Viimeksi professori Harri Melin puhui PAMin sivuilla siitä, kuinka työelämän osalta norminpurkua on tehty pelkästään työnantajien näkökulmasta. Emme ole kuitenkaan yksin Euroopassa.

Esimerkiksi Ranskassa suuret muutokset työlakeihin ja verotukseen ovat raivostuttaneet kansalaisia. Ranskalaiset ovat lakkoilleet ja osoittaneet mieltään vuonna 2017 presidentiksi valitun Emmanuel Macronin työmarkkinauudistuksia vastaan.

Macronomiaksi ristityn ohjelman tavoite on ollut laskea Ranskan lähes kymmenen prosentin työttömyysastetta ja tehostaa yritysten kilpailukykyä ”vapauttamalla työvoiman energia”. Macronin keinovalikoimassa on ollut paikallisen sopimisen lisäämistä, työajan pidentämistä, yritysverotuksen keventämistä ja yksityistämistä. Kaikkiaan Ranskan hallitus aikoo karsia 120 000 julkisen alan työpaikkaa neljän vuoden kuluessa.

Thiébaut Weber, entinen opiskelija-aktivisti kotimaassaan Ranskassa ja nykyisin Euroopan tasolla toimivan ammattiyhdistysliikkeen sihteeri, sanoo, että Macron katsoo Ranskan olevan kuin liittojen vankina.

”Luulen, että Macron ajattelee, että työvoimaa täytyy vapauttaa työmarkkinoiden käyttöön. Hän ei ymmärrä, että yhteiskuntaa rakentamaan tarvitaan useita tekijöitä ja luulee voivansa kävellä muun muassa liittojen yli. Kukaan ei kuitenkaan voi hallita maataan yksin.”

Macronin suosio onkin pudonnut ranskalaisten keskuudessa. Kantar Sofres-Onepointin tekemän mielipidemittauksen mukaan vain 19 prosenttia ranskalaisista on tyytyväisiä Macronin politiikkaan. Ranskalaiset ovat pettyneitä muun muassa valtionpäänmiehensä tekemiin työllisyysuudistuksiin.

Reaktiona suosion laskuun Macron onkin julistanut toimia köyhyyttä vastaan, joiden kustannusvaikutusten arvellaan olevan jopa 8 miljardia. Suunnitelmissa on muun muassa parantaa köyhien lasten koulutustasoa ja tukea työttömiä takaisin töihin pääsemiseksi.

Macronin epäsuosiota on kuitenkin kasvattanut syyskuun puolessavälissä julkaistu video, jossa hän kehottaa työtöntä miestä vain kysymään töitä. Macron sanoo videolla, että työnantajat haluavat työntekijöitä, jotka ovat valmiita työskentelemään. Vasemmisto-opposition mielestä Macron käyttäytyy videolla ylimielisesti ja ikään kuin työttömyys olisi yksilön vika.

Macronin politiikka on myös ajanut muun muassa rautatieläisten liiton lakkoilemaan Ranskassa kesällä. Määrätietoinen Macron ei ole kritiikistä välittänyt, vaan suunnittelee jatkavansa nyt syksyllä perustuslakiuudistuksen ja Ranskan eläkejärjestelmän remontin parissa.

Saksassa työmarkkinauudistukset toteutettiin jo 2000-luvun alussa

Politiikkansa mallin Macron hakenee naapurimaa Saksasta, joka uudisti työmarkkinoitaan kiivaasti 2000-luvun alussa. Tällöin maassa tehtiin niinsanotut Hartz-uudistukset, jossa uudistettiin niin työnvälitystä, työttömyysturvaa kuin työmarkkinasääntelyäkin. Hartz-uudistuksissa luotiin myös minityötä, minijobeja, joista palkkaa saa saada 450 euroa kuukaudessa. Kun minityön palkka ei riitä elämiseen, saa sosiaalitukea. Vuoden 2017 tietojen mukaan noin 7,5 miljoonaa saksalaista hankkii toimeentulonsa minityön ja sosiaaliturvan yhdistelmällä.

Saksan talous voikin monella mittarilla hyvin. Saksan työllisyysaste oli viime heinäkuun tilastojen mukaan 75,6 prosenttia. Saksan viennin kokonaisarvo oli maailman kolmanneksi suurin vuonna 2014. Menestyksellä on kuitenkin kääntöpuolensa. Työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet kahteen leiriin. Entistä useampi saksalainen joutuu työskentelemään epätyypillisissä tai osa-aikaisissa työsuhteissa. Saksalainen työpolitiikan linja on pyrkinyt lisäämään työssäkäyvän väestön osuutta sallimalla enemmän epätyypillisiä työsuhteita ja jopa kannustamalla niihin.

Käytännössä Saksan minijobit ovat loukkuja urakehitykselle: työantajalla ei nimittäin ole mitään kannustinta korottaa työntekijää normaaliin työsuhteeseen, sillä suuremmasta palkasta työantajan tulee maksaa sosiaaliturvamaksuja. Samalla myös eläkkeet uhkaavat jäädä pieniksi. Saksalla saattaakin olla tulevaisuudessa suuri määrä köyhiä eläkeläisiä.

Tämän artikkelin koontia varten on käytetty muun muassa The Guardianin, Helsingin Sanomien, Suomen Kuvalehden, Atlanticon sekä Ylen artikkeleita.

Saksan keskeiset työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset eli niin sanotut Hartz-reformit vuosina 2003–2005

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhennettiin.

Velvoitettiin hyväksymään lähes mikä tahansa työtarjous.

Määräaikaisten työsuhteiden ketjutusten kielto vuokratyössä poistettiin.

Osa-aikaisten ja määräaikaisten työsuhteiden solmimista helpotettiin.

Perustettiin ainutlaatuinen Minijob-järjestelmä, jossa verovapaa palkka on nykyään 450 euroa kuussa.

 

 

Teksti: Lotta Jokinen

 

Uusimmat

Suosituimmat