Artikkeli - 17.02.2017 klo 08.30

Tuplaviski kiitos – alkoholilain uudistus on kohta kaadettu laseihin ja alkaa olla enää tarjoilua vailla

Tiina Tapio ja Antti Relander työskentelevät Avecran Oosterissa. Relander ei usko alkoholin myynnin voimakkaaseen sääntelyyn kulutuksen hallitsemiseksi. Aikuinen tietää, missä ja milloin nauttii oluensa. Kuva: Lassi Kaaria

Tiina Tapio ja Antti Relander työskentelevät Avecran Oosterissa. Relander ei usko alkoholin myynnin voimakkaaseen sääntelyyn kulutuksen hallitsemiseksi. Aikuinen tietää, missä ja milloin nauttii oluensa. Kuva: Lassi Kaaria

Me kysyimme viinan myyjiltä ravintolassa ja kaupassa, mitä mieltä he ovat esitetyistä säädöksistä. Oosterin Tiina Tapio ja Antti Relander suhtautuvat niihin suopeasti, mutta korostavat turvallisuuden tärkeyttä yön tunteina.

Baaritiski on niin korkea ja kaunis, että se oikein huutaa tuplaviskin tilaamiseen kuin elokuvissa. Tiina Tapio ja Antti Relander kertovat, että englantilaiset turistit tilaavat usein viskin 8- eikä 4-senttilitraisena, ja myös suomalainen voi sanoa joskus maskuliinisesti ”pistä tupla”.

– Siihen joutuu sanomaan, että se on meillä Suomessa laissa kielletty, Tapio sanoo.

Kouvolassa ja Helsingissä monissa ravintoloissa työskennellyt Relander miettii, että jos hyväkuntoinen asiakas haluaa viskinsä isommalla mitalla, niin mikä ettei. Pian se on mahdollista, sillä alkoholilakia ollaan uudistamassa.

Yli 80 tahoa etujärjestöistä terveysalan järjestöihin on alkuvuonna antanut lausuntonsa hallituksen esityksiin. Nyt kysytään kanta täältä Helsingin päärautatieaseman fiininpuoleisesta pistäytymispaikasta, jonka Avecra omistaa. Annoskokojen sääntelystä luopuminen on selvästikin toivottu asia – vaikkakin lopulta pieni.

– Siis eikö ole muita murheita? Ei alkoholilainsäädäntö radikaalisti muutu. Kuinka paljonko lakivalmisteluun on laitettu rahaa? Tapio ihmettelee.


Täältä Elielinaukion laidalta on vain muutama sata metriä eduskuntatalolle. Jo vuodesta 2011 valmisteltu uusi alkoholilainsäädäntö on vihdoin tulossa eduskunnan käsittelyyn tänä keväänä. Relander ja Tapio odottavat mielenkiinnolla sitä, että ravintoloilla voisi olla yhteinen terassialue.

– Tosin se toisi haasteitakin. Sekoittuisivatko ravintoloiden juomalasit keskenään? Relander miettii.

Mieluinen esitys on ravintoloille kaavailtu alkoholin ulosmyyntioikeus. Vaan se ei päde viiniin, jota Oosterin baaritiskillä tilataan paljon. Ulosmyynti sallittaisiin enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäville juomille ja vain kello 9–21.

Maanantai-iltana useammassakin Oosterin pöydässä näkyy olevan tarjoushintainen viinipullo, myös Saara Annalalla seuralaisineen. Hän ei innostuisi ostamaan alkoholia ravintolasta mukaan.

– Mutta jollain pienellä paikkakunnalla se voisi olla hyvää palvelua asiakkaille, Annala sanoo.

Relanderin mielestä alkoholilainsäädännössä mennään pikku hiljaa oikeaan suuntaan. Ennen vanhaan ravintoloissa piti ostaa sillivoileipä, jotta sai oluen.

– Vanhat daamit ovat puhuneet, ettei baariin päässyt, jos ei ollut miestä mukana, hän ihmettelee.


Ravintoloiden aukioloajan vapauttaminen silti arveluttaa Relanderia – venyisivätkö samojen henkilöiden työvuorot aamuun? Esityksen mukaan ravintolat saisivat ilmoituksella olla auki vaikka koko yön, mutta anniskella saisi aamuneljään asti. Valomerkin jälkeen asiakkaat voisivat nauttia juomiaan vielä tunnin ajan.

– Toisihan se toki lisää työtunteja, mutta ravintoloilla pitäisi olla myös riittävästi henkilökuntaa, etteivät työntekijät palaisi loppuun, summaa Relander, joka on itsekin aiemmin työskennellyt aamuneljään aukiolleissa ravintoloissa.

Baaritiskillä junan lähtöä odottava Pekka Ståhlberg nauttii punaviinilasillista huivi kaulassaan. Asiakkaan kanta yöaukioloihin on selvä.

– Kaikki mikä tapahtuu yöllä kello 2:n jälkeen on yleensä dorkaa, Ståhlberg kommentoi.

Relander kannattaa esitystä, jonka mukaan mikäli ravintola anniskelisi puoli kahden jälkeen, sinne tulisi palkata 2 järjestyksenvalvojaa yön tunneiksi, kello 24:sta lähtien.

– Se toisi järjestysmiehille lisää töitä ja mahdollisiin uhkatilanteisiin lisää käsiä. Kuluttajille se on hyvä juttu, Relander sanoo.

Työnantajia edustava MaRa on pitänyt vaatimusta järjestyksenvalvojista kalliina, mutta PAM on lausunnossaan korostanut turvallisuutta. Tapio taas kysyy, miksei ravintoloita voisi pitää auki, milloin haluaa. Hän ei usko aukioloaikojen revähtämiseen, jatkoaikoja kun on voinut hakea jo nyt, enintään puoli neljään asti.

– Oosterillakin on jatkoaikalupa, ja voisimme pitää auki kahteen asti, mutta viikonloppuisinkin suljemme jo yhdeltä.


Baaritiski antiikkipeileineen ja konjakkipulloineeen on paikan sydän. Jotain Oosterista silti puuttuu. Poket. Juuri edellisellä viikolla 24-vuotias Tiina Tapio oli yksin vuorossa ja soitti rautatieaseman järjestyksenvalvojat apuun.

Miesasiakas tuli baaritiskin väärälle puolelle, kävi kiinni ja ryhtyi puristelemaan. Hän oli pujahtanut sisälle pari naukkua liikaa juoneena. Tapio sysäsi miehen pois.

– Alle minuutissa paikalle tuli 2 poliisia ja 2 järjestyksenvalvojaa, Tapio kiittää.

Työkaverista, etenkin Antista, on turvaa levottomina iltoina. Tapio kehuu sumeilematta isokokoista kollegaansa.

– Hänessa on sitä jotain! Hän on ystävällinen, hänestä pidetään. Mutta kun hän sanoo jotain, sitä on vain uskottava, Tapio sanoo.

Voisi tosiaan luulla, että thainyrkkeilyä harrastava Antti Relander ei järjestysmiehen apua tarvitsisi, mutta hän sanookin, ettei puheella aina selviä, vaikka miten omaisi pelisilmää.

– Puhejudo vaatii välillä halailua, selkään taputtelua ja käden puristelua pihalle asti. Se vie aikaa. Kun on yksin töissä, ja tiski on täynnä asiakkaita, niin on helpompi soittaa järjestyksenvalvojille, Relander kuvaa.

11 vuoden kokemuksellaan 36-vuotias mies tietää, että vaikeisiin tilanteisiin vaikka narkkareiden kanssa joutuu joka toimipaikassa.

– En yhtään säästele soittoja. Alusta asti Avecralla on opetettu, että apu pyydetään paikalle.

Oosteria pyörittävän Avecran pääluottamusmies Kimmo Vanhala piipahtaa oluthuoneessa. Hän kaipaa lakiin selkeyttä. Aluehallintovirasto voisi esityksen mukaan hyväksyä poikkeukset järjestyksenvalvojia koskevalle säännölle, mutta hänestä pitäisi selkeämmin kertoa, missä tilanteissa näin on.

– Työturvallisuus ja työssä jaksaminen ovat tärkeitä, hän painottaa. Vanhala kuuluu Suomen suurimman hotelli- ja ravintolaosaston eli 716:n johtokuntaan, joka sekin on käsitellyt alkoholilakiesityksiä.

Ammattiosaston kannanoton mukaan lakiuudistus voi jopa vähentää ravintolassa tapahtuvaa alkoholimyyntiä ja työllisyyttä. Alkujaan yksi lakivalmistelun lähtöajatuksista oli saada väki palaamaan kotoa ravintoloiden asiakkaiksi. Tapio ei ryhdy murehtimaan ravintoloiden vetovoimaa. Ei, vaikka tiedossa on, että ruokakauppa voisi jatkossa myydä oluet – ne vahvatkin – niin alhaisilla hinnoilla, etteivät ravintolat pystyisi samaan.

– Ei kotisohvalta löydä niitä ihmisiä. Ihmiset tulevat ravintolaan seuran takia, Tapio sanoo napakasti.

Relander huomauttaa siitä terveellisestä kehityksestä, etteivät nuoret enää juo kuten ennen. Perään hän naurahtaa matalasti, että jos tämä jatkuu aikuisuuteen, niin mistäs ravintolaväelle löytyy töitä?

– Nössöksi on mennyt itselläkin alkoholinkäyttö. Kotona tulee juotua erikoisoluita, harvemmin enää hakeudun kavereiden kanssa tukevaan humalaan.

– Menin kesällä naimisiin. Sekin vaikuttaa, Relander sanoo.


Ravintolatyön vastuullisuuden tuntien niin Relander, Tapio kuin Vanhalakin ovat yhtä mieltä siitä, mikä esityksistä on huono. Anniskelupaikan vastaavalta henkilöltä ei enää edellytettäisi koulutusta tai työkokemusta kuten nykyään. Täysi-ikäisyys riittäisi.

– Ihan hölmöltä tuntuu ottaa ihmisiä pystymetsästä! Vanhala puuskahtaa.

Relander arvioi, että ilman pätevyysvaatimuksia tavat löystyisivät ja monta asiaa menisi sormien välistä.

– Pelisilmää ja tiukkuutta on pakko olla, hän kuvaa työtä.

Tapio epäilee, että ravintola-alan koulutuksen houkuttelevuus vähenisi. Läpikulkualan luonne kasvaisi.

Esityksen mukaan sentään omavalvontasuunnitelmaan panostettaisiin. Ja työntekijöiltä vaadittaisiin alkoholilain osaamisesta kertova osaamistodistus.


Loppuillan puoli kahdeksasta lähtien Tapio on yksin vuorossa. Hän pyyhkii pöydät, nostaa puhtaat viinilasit pidikkeeseen ja kyselee ohimennen: maistuuko? Hän tarjoaa sinnikkäästi asiakkaille tapaksia tilattavaksi, mutta nämä eivät käy syöttiin.

– Yleisesti ottaen alkoholin juomisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, Tapio miettii .

– Ei olut tai viini pahaa tee, muuta kuin että helposti juot liikaa.

– Siksi on hyvä, että anniskelu on rajoitettua ja että se säilyy, ettei humalaiselle saa anniskella.

Melkein joka pöydässä on yhä ihmisiä klo 21:n jälkeen. Baaritiskillä selviää sekin, että työntekijän on todella tunnettava viinien rypäleet ja maut. Erään asiakkaan kanssa Tapiolla syntyy lähes harras keskustelu siitä, kumpi viini olisi parempi.

Tapio antaa maistiaisena punaviinin lorauksen, mutta asiakas tuumaa, että maku on liian roseviinimäinen.


K-market Tahmelassa työskentelevä myyjä Heidi Juhala suhtautuu lakimuutokseen käytännöllisesti: pieneen kauppaan ei mahdu määräänsä enempää alkoholia. Kuva: Miisa Kaartinen

Myyjä ei murehdi

Laki toisi ruokakauppaan limuviinat ja nuoret asiakkaat. Alkon työntekijöille se voisi tarkoittaa töiden loppumista.

Alkoholilain suunnitellut muutokset näkyvät myös Alkoissa ja ruokakaupoissa – niin myös Tampereen K-market Tahmelassa. Pienen marketin kassan ääressä istuu myyjä Heidi Juhala. Juhala kertoo, ettei hän ole erityisesti pohtinut alkoholilain vaikutusta työhönsä. Hän lupaa kuitenkin pyynnöstämme arvioida muutosehdotuksia.

Aloitetaan muutoksesta, joka on monien virallisten tahojen mielestä se merkittävin: nykyistä vahvemmat juomat tulisivat kaupan hyllyyn. Juholan mielestä tämä ei lähtökohtaisesti vaikuta ratkaisevalta. Hän ajattelee asiaa ostajan näkökulmasta.

– Ero 4,7- ja 5,5-vahvuisen oluen tai siiderin välillä ei ole monelle kovin oleellinen.

Limuviinojen tulo kauppoihin saattaisi Juhalan mukaan sen sijaan vaikuttaa enemmän hänen työhönsä, eli asiakkaiden määrään ja ennen kaikkea ikään. Nuoret on perinteisesti ajateltu limuviinojen kohderyhmäksi.

– Etenkin kesäaikana sen saattaisi huomata tässä kassalla, Juhala arvelee.

Hän on työskennellyt K-market Tahmelassa vasta kuluneen talven ajan, mutta tiedossa on, että koska myymälä sijaitsee aivan uimarannan kupeessa, moni ohikulkija hakee sieltä lämpimänä kesäpäivänä piknikjuomat mukaansa.

Kauppojen kannalta kolmas oleellinen muutos alkoholilakiin olisi, ettei alkoholista enää saisi ostohyvitystä eli K-marketin tapauksessa plussapisteitä. Juhola kohauttaa hartioitaan suunnitelmalle: ei vaikutusta.

– Moni ei varmasti edes tiedä, että alkoholijuomista saa tällä hetkellä plussaa, hän toteaa ykskantaan ja kääntyy tervehtimään kassalle saapuvaa asiakasta.


Pam-lehti halusi vierailla ruokakaupan jälkeen Alkon myymälässä ja kysyä työntekijöiltä, miten lakimuutokset vaikuttaisivat heidän työhönsä. Alko kuitenkin kielsi haastattelut. Päätöstä perusteltiin sillä, että Alkossa toimitusjohtaja kommentoi alkoholipolitiikkaa.

Ei siis auta kuin tiedustella toimitusjohtaja Hille Korhoselta, miten lakiin kaavaillut muutokset vaikuttaisivat Alkon työntekijöihin.

– Päivittäistavarakaupoille sallitun enimmäisprosentin korotuksen myötä Alko menettäisi noin 70–90 prosenttia oluen, siiderin ja long drink -juomien myynnistä. Liikevaihdon pienentyminen johtaisi myymäläverkoston supistumiseen nykyisestä 354:stä ja vähentäisi merkittävästi Alkon henkilöstömäärää nykyisestä 2 500:stä, Korhonen kertoo sähköpostiviestissään.

Hän ei kommentoi, mitä tämä tarkoittaisi konkreettisesti työntekijöiden kannalta. Lakiluonnoksesta löytyy kuitenkin ainakin yksi hyvin selkeä Alkoa koskeva muutos: sen myymälät olisivat jatkossa iltaisin auki 21:een asti. Korhonen sanoo, että toteutuessaan tämä lisäisi osa-aikaisten työntekijöiden työtuntien määrää.

Myös PAM on ollut huolestunut alkoholimyynnin siirtymisestä Alkosta ruokakauppoihin, koska se todennäköisesti tarkoittaa työpaikkojen vähenemistä. Toinen huolenaihe on työturvallisuus etenkin pienissä kaupoissa, joissa työskennellään yksin.

K-marketin myyjä Juhala ei nosta esiin turvallisuusnäkökulmaa. Hänen työpaikkansa ei kuuluu niihin levottomimpiin. Muutenkin lakimuutosten vaikuttavuuden määrittelee loppupeleissä myymälän kylmäkaappi: sinne mahtuu nipin napin pari metriä alkoholijuomia, eikä mikään laki tuo tähän markettiin lisäneliöitä.

 

 

Teksti: Marja Ikkala ja Solja Virkkunen

 

Uusimmat

Suosituimmat