Artikkeli - 04.04.2018 klo 15.31
Työttömyysturva

Tanskan kiistelty aktiivimalli toimii – mutta vain pintatasolla

Laila Sejersen on jo useampaan otteeseen joutunut tekemään palkatonta työtä säilyttääkseen sosiaalitukensa. Kuva: Simon Jeppesen

Laila Sejersen on jo useampaan otteeseen joutunut tekemään palkatonta työtä säilyttääkseen sosiaalitukensa. Kuva: Simon Jeppesen

Asiantuntija moittii Tanskan aktiivimallin keskittyvän työttömien rankaisemiseen ja painostamiseen. Työtön Laila Sejersen kokee, että työnantajat huolivat vain aktiivimallin tuomaa ilmaista työvoimaa.

Tanskan versio aktiivimallista, nimeltään beskæftigelsesindsats eli työllisyystoimenpide, on selvä menestys. Ainakin pintatasolla: työllisyys on ennätyskorkealla ja työttömyys on laskenut viime vuosina. 

Aihe on kuitenkin poliittisesti kiistelty ja se on herättänyt tiukkaa keskustelua. Kritiikkiä ovat antaneet ammattiliitot, mutta myös työnantajat ja työttömien järjestöt. 1990-luvulta lähtien, etenkin 2001 alkaen, työttömiin kohdistetut velvollisuudet sekä aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olemisen valvonta ovat lisääntyneet.

Järjestelmä keskittyy aktiiviseen, nopeaan ja pakolliseen työn etsintään. Jos päivärahan saaja ei täytä vaatimuksia, häntä rangaistaan työttömyys- tai sosiaaliturvan leikkauksella. Niiden työttömien, jotka eivät ole työttömyyskassojen jäseniä, täytyy työskennellä vähintään 225 tuntia vuodessa, tai sosiaaliturvaa leikataan.

Laila Sejersen, 51, on yksi heistä, joihin valvonta ja rangaistukset kohdistuvat. Hän on kotoisin Mørken kaupungista, Jyllannin itäosasta. Hän on ollut osin työttömänä jo vuosia, ensin ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja sitten sosiaalituen piirissä. Vuodesta 2016 häntä on koskenut yllämainittu 225 tunnin sääntö.

"Työvoimakeskus lähetti minulle kirjeen, jonka mukaan tukeani leikataan, ellen tee vähintään 113 työtuntia seuraavan neljän kuukauden aikana. Leikkauksen myötä minun olisi vaikea saada maksettua nykyisen kotini asumiskuluja", Sejersen kertoo.

Laila Sejersen on huolissaan, onko hänellä varaa asua nykyisessä
kodissaan, jos tukea leikataan. Kuva: Simon Jeppesen

Hän työskentelee vuokratyöfirman kautta paikallisessa tehtaassa silloin kun töitä on.

"Haen kaikkia avoimia työpaikkoja jotka löydän, eikä ole helppoa saada vähän koulutusta vaativaa työtä. Tuen leikkaamisen uhka on todella stressaavaa ja turhauttavaa. Nykyiselläänkin minulla on esimerkiksi joka vuosi vaikeuksia pystyä ostamaan joululahjoja perheelleni."

Sejersen on lähetetty aktiivimallin vaatimiin palkattomiin, mutta työttömyysturvan leikkaamisen estäviin töihin useampaan kertaan. Viimeksi kohteina olivat päiväkoti ja pakkaustehdas.

"Kaikki haluavat työpanoksesi niin kauan kuin se on heille ilmaista, mutta he eivät halua palkata sinua kunnollisilla työehdoilla", Sejersen harmittelee.

Aalborgin yliopiston työmarkkinoihin erikoistuneen professorin Henning Jørgensenin mukaan vaatimusten ja kontrollin määrä on entisestään kasvanut sitten viime vuosikymmenen.

"1990-luvulla aktiivimallia täydennettiin panostamalla muun muassa työttömien kouluttamiseen julkisin varoin. Sen jälkeen kun Anders Fogh Rasmussenin oikeistohallitus tuli valtaan 2001, painopiste on ollut vain työvoiman pitäminen kurissa", Jørgensen sanoo.

"Ihmisten täytyy hakea yhä useampia työpaikkoja, sanktioita käytetään laajasti ja palkattomia aktiivimallin töitä käytetään laajasti kannustamaan ihmisiä etsimään työtä. Nämä ovat rangaistuksia siitä, että on työtön. Painopiste ei ole enää täystyöllisyydessä, vaan työvoiman tarjonnassa. Tämä on myös tuonut laskupaineita palkkatasoon", hän lisää.

"Nähdäkseni Suomen hallitus seuraa samoja linjoja kuin Tanskan malli."

Työvoimakeskukset ja työttömyyskassat ovat vastuussa sen valvomisesta, että työttömät täyttävät mallin ehdot. Vuodesta 2011 on määrätty vuosittain 100 000 – 130 000 sanktiota siitä, ettei ehtoja ole täytetty.

Tämän vuoden maaliskuussa Tanskan työministeri Troels Lund Poulsen ehdotti 20:tä uutta sääntöä valvonnan ja rangaistusten lisäämiseksi ja tukipetosten vähentämiseksi.

"On tärkeää antaa selkeä viesti, ettemme hyväksy tukien väärinkäyttöä", Lund Poulsen sanoi.

Työn hakemisen vaatimuksilla on kielteiset seurauksensa myös yritysten edustajien mukaan. Maaliskuussa julkaistu yritysjärjestö Dansk Erhvervin kysely osoittaa, että 38% yrityksistä saa hakemuksia sellaisilta työttömiltä, jotka eivät oikeasti ole kiinnostuneita avoimesta paikasta, vaan haluavat vain täyttää työvoimakeskuksen vaatimukset.

Tanskan aktiivimalli

  • Työttömien täytyy hakea aktiivisesti töitä. Tarkkaa määrää ei ole määritelty, mutta käytäntö on, että hakemuksia pitää tehdä enemmän kuin yksi viikossa.
  • Aktivointi tarkoittaa sitä, että työttömien on työskenneltävä viimeistään 6 kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä, tai tukea leikataan – palkkaa ei siis näistä töistä saa. Alle 30- ja yli 50-vuotiailla raja on 3 kuukautta.
  • Jos ei ole työttömyyskassan jäsen, on tehtävä vähintään 225 tuntia töitä vuodessa. Jos ehto ei täyty, sosiaalitukea leikataan.
  • Vuonna 2016 Tanskan hallitus päätti "sosiaalituen rajoista". Tämä tarkoittaa, että kassaan kuulumattomien työttömien asumistukia ja muita tukia voidaan myös leikata. Tämän on laskettu vaikuttaneen jo mm. 60 000 lapsen tilanteeseen, kun vanhempien toimeentuloa on leikattu.
  • Vuonna 2009 työttömyyskassasta saatavan ansiosidonnaisen päivärahan enimmäiskestoa leikattiin neljästä vuodesta kahteen vuoteen.

 

 

Teksti: Peter Rasmussen, käännös Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat