Artikkeli - 04.10.2018 klo 17.35
Työttömyys

Ruotsi taklaa nuorisotyöttömyyttä tarjoamalla nuorille kepin sijasta palveluita

Ruotsin työministeri Ylva Johansson kertomassa nuorisotyöttömyyden vähentämiskeinoista ETUCin seminaarissa Ruotsin Åkersbergassa.

Ruotsin työministeri Ylva Johansson kertomassa nuorisotyöttömyyden vähentämiskeinoista ETUCin seminaarissa Ruotsin Åkersbergassa.

Ruotsissa oli vuonna 2014 yksi Euroopan korkeimmista nuorisotyöttömyysasteista. Maa päättikin aloittaa toimet nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Yksi suurimmista haasteista on ollut eri toimijoiden palveluiden yhtenäistäminen sekä yhteistyön tiivistäminen.

Reaktiona suureen nuorisotyöttömyyteen Ruotsiin perustettiin DUA (Delegationen för unga och nyanlända till arbete), jonka tarkoituksena on saada kunnat sekä valtion tarjoamat työvoimapalvelut työskentelemään paremmin yhdessä nuoriso- ja maahanmuuttajatyöttömyyden taltuttamiseksi. Maassa työvoimapalveluita tuottavat pääasiassa kunta tai valtio.

”Ennen DUA:ta nuorisotyöttömyyteen kokeiltiin erilaisia keinoja, kuten sitä, että työnantaja sai maksaa nuorille matalampaa palkkaa”, kertoo Ruotsin työministeri Ylva Johansson.

Keinot eivät kuitenkaan olleet kovin toimivia.

Niinpä Ruotsissa kartoitettiin tekijöitä, jotka altistavat nuorisotyöttömyydelle. Yksi suuri tekijä on koulutuksen puute: osalla nuorista ei ole toisen asteen koulutusta, joka Ruotsissa on tärkeää työn saamisen kannalta. Toinen on puuttuva ruotsin kielen taito. Iso syy on myös jonkinlainen rajoite esimerkiksi toimintakyvyssä. Näihin ongelmiin alettiin etsiä ratkaisuja.

Yhtenä pääajatuksena on ollut se, että nuorisotyöttömyyteen tarttuminen vaatii myös paljon rahaa ja resursseja. Kuntia on muun muassa kannustettu jakamaan toisilleen toimivia malleja nuoriso- ja maahanmuuttajatyöttömyyden taltuttamiseksi. Työllistämispalveluissa lähtökohtana on ollut se, että yksi malli ei sovi kaikille. Nuorille täytyy siis räätälöidä juuri heille sopivat palvelut, sillä esimerkiksi koulun lopettamiselle on ollut monet syynsä.

”Voimme sopia nuoren kanssa, että hän tekee kaksi päivää viikossa töitä ja käy kolmena päivänä koulussa, jos se saa hänet pysymään sekä töissä että koulussa”, siviiliammatiltaan matematiikanopettaja Johansson sanoo.

Työllistämispalveluiden tavoitteena on myös löytää syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ennen kuin heidän ongelmansa kärjistyvät. Keinovalikoimassa on muun muassa etsivä nuorisotyö. Keinot ovat olleet tehokkaita, sillä nuorisotyöttömyys on Ruotsissa laskussa: viimeksi yhtä alhainen työttömyysaste on ollut vuonna 2001.

Ruotsiin saapui vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Myös he ovat tuoneet omat paineensa työmarkkinoille ja työllistämispalveluihin. Heille on täytynyt räätälöidä omia palveluita.

”Maahantulijoilla on monenlaisia taitoja jo ennen kuin he tulevat Ruotsiin. Osa on esimerkiksi jo työskennellyt ammatissa. Meidän täytyy löytää keinoja hyödyntää näitä taitoja ja vauhdittaa heidän pääsyään työelämään”, Johansson sanoo.

Ongelmatonta ei työelämä kuitenkaan Ruotsissakaan ole. Johansson sanoo, että epävarmat työsuhteet ovat maassa kasvussa.

”Epävarmoista työsuhteista kärsivät erityisesti haavoittuvammassa asemassa olevat, eli nuoret, maahanmuuttajat ja naiset”, Johansson summaa.

 

 

Teksti: Lotta Jokinen

 

Uusimmat

Suosituimmat