Tiedote - 20.03.2019 klo 09.30
Toimeentulo

PAMin selvitys: Lopullisena maksajana yhteiskunta - Yritysten maksamat elämiseen riittämättömät palkat aiheuttavat palkkatyököyhyyttä ravintola- ja siivousalalla

Yhteiskunta käytti arviolta 500 miljoonaa euroa kompensoimaan elämiseen riittämättömiä ansiotuloja vuonna 2017. Tarjoilijoiden ja kokkien osuus oli tästä karkeasti arvioiden 8 % ja siivoojien 4 %. Tiedot käyvät ilmi Palvelualojen ammattiliitto PAMin Niina Tannerilta (VTM) tilaamasta selvityksestä.

Selvitys “Töissä, mutta köyhä  – palkkatyököyhyys ja sen kustannukset ravintola- ja kiinteistöpalvelualoilla” osoittaa, että tarve turvautua sosiaalisiin tulonsiirtoihin on korostunut siivous- ja ravintola-aloilla.  Selvityksen aineiston siivoojat joutuivat turvautumaan esimerkiksi toimeentulotukeen noin 3,5 kertaa ja tarjoilijat lähes 3 kertaa todennäköisemmin kuin keskivertopalkansaajat.

Niina Tannerin (VTM) tekemässä selvityksessä palkkatyököyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa palkansaajan ansiotulot ovat siinä määrin riittämättömät, että niitä täytyy kompensoida sosiaaliturvalla. Vaikka työssäkäyvien köyhyys on Suomessa suhteellisen vähäistä, monet köyhyyden riskitekijät –kuten osa-aikaiset työsuhteet ja nollatuntisopimukset – kasaantuvat yksityisille palvelualoille.

Elämiseen riittämättömiä ansiotuloja paikataan tyypillisesti muun muassa yleisellä asumistuella, sovitelluilla päivärahoilla sekä viimesijaisimmalla sosiaaliturvan muodolla – toimeentulotuella. Selvityksessä muodostettiin arvio työssäkäyville maksettavien sosiaalisten tulonsiirtojen yhteiskunnallisesta hintalapusta. Vuonna 2017 se oli 500 miljoona euroa. Kokkien ja tarjoilijoiden osuus tästä oli noin 40 miljoonaa euroa ja siivoojien noin 20 miljoonaa euroa.

”Tämän pohjalta on syytä kysyä, millaisen signaalin näin massiivinen palkkatulojen kompensaatio siivous- ja ravintola-alan työntekijöille antaa yrityksille niiden vastuusta palkanmaksajina”, Tanner pohtii.

Palvelualojen yrityksissä suuri osa työsuhteista on osa-aikaisia ja erityisesti vastentahtoisesti tehtävän osa-aikatyön määrä silmiinpistävä. Kun vuonna 2011 palvelualojen työttömyyskassan työttömyysetuuden saajista 19,9 % sai päivärahan soviteltuna, vuonna 2018 vastaava osuus oli jo 38,2 %. Soviteltua päivärahaa maksetaan pääsääntöisesti työntekijöille, jotka tekevät osa-aikatyötä tai keikkatyötä, ja hakevat kokopäivätyötä.

Köyhyysriskiä lisäävien silpputöiden keskittyminen palvelualoille nousi esiin myös, kun tarkasteltiin TE-hallinnon sivuilla ilmoitettujen avoimien työpaikkojen laatua. Ns. kunnollisen, taloudellista turvaa tuovan työpaikan seulan läpäisi vain noin 18 % siivoojille ja noin 29% ravintolatyöntekijöille suunnatuista avoimista työpaikoista.

”Sen lisäksi, että keskitytään avoimien työpaikkojen määrään, olisi ehdottomasti syytä kiinnittää huomiota myös työn laatuun. Miten tällaisten töiden palkoilla on tarkoitus elää? Kuinka houkuttelevaa tällaisen työn perässä muuttaminen toiselle paikkakunnalle on? Miksi juuri naiset ovat yliedustettuina tällaisissa tehtävissä?”, Tanner kysyy.

Tanner teki PAMille selvityksen vähittäiskaupan myyjille maksetuista sosiaalituista vuonna 2017 (“Mulle, mulle ja sosiaaliluukulle” – Palkkatyököyhyyden taloudelliset kustannukset veronmaksajille). Sen mukaan vuonna 2015 maksettiin lähes 400 miljoonan euron edestä sosiaalisia tulonsiirtoja, jotka on mahdollista tulkita liian pienten palkkatulojen kompensaatioksi. Vähittäiskaupan myyjille tukia maksettiin arviolta 30 miljoonan euron edestä. Osuus koko potista oli siis 7,5 prosenttia.

Lue lisää selvityksestä täältä

 

 

 

 

Uusimmat

Suosituimmat