Tiedote - 12.12.2019 klo 12.15
Työelämä

PAMin puheenjohtaja Rönni-Sällinen: Vartijan tehtävän rajoja ei ole syytä horjuttaa

Kaupoissa on yhä enemmän niin sanottuja turvamyyjiä. Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ei usko, että kahden erillisen ammatin – vartijan ja myyjän – epämääräinen risteyttäminen lisää turvallisuutta. Sen sijaan se saattaa horjuttaa mielikuvaa lakisääteisistä vartijan tehtävistä ja oikeuksista.

Palvelualojen töissä kohdataan keskimääräistä enemmän työväkivaltaa. Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa 2016 nousivat PAMin edustamista aloista esiin vartiointiala ja ravintoloiden portsareiden tehtävät. Niissä työväkivaltaa kohdataan tavallista enemmän. Toisaalta PAMin omissa jäsenkyselyissä esim. myyjistä 60 prosenttia kertoi kokeneensa joskus sanallista uhkailua ja 10 prosenttia varsinaista väkivaltaa. Koko väestöstä uhkailua tai väkivaltaa oli kokenut 6 prosenttia.

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen tapasi tänään aluekierroksellaan Kuopiossa muun muassa vartijoita. Viimeisten vuosien aikana yhtä useampi kaupan yritys on ottanut käyttöön normaalien vartijoiden lisäksi nk. turvamyyjiä. Heitä on niin K-ryhmän kuin S-ryhmänkin kaupoissa.
”Myönteistä on tietenkin se, että kaupan työnantajat ovat lähteneet etsimään erilaisia ratkaisua työpaikkojen turvallisuuteen. On kuitenkin sanottava, että suhtaudun tähän innovaation varsin skeptisesti”, Rönni-Sällinen sanoo.

Työnantaja on ensisijaisesti vastuussa työturvallisuudesta. Työnantajalla on velvollisuus perehdyttää myös esimerkiksi kausityöntekijät työturvallisuuteen ja siihen, mitkä ovat työpaikan menettelytavat mahdollisissa väkivaltatilanteissa tai seksuaalisen häirinnän tilanteissa. Työnantajan tehtävä on vähentää työssä esiintyviä vaaratilanteita.

Yksityisiä turvallisuuspalveluita säädellään omalla lainsäädännöllä.

”On hyvä tiedostaa, että turvamyyjillä ei ole yhtään enempää oikeuksia kuin tavallisella myyjällä tai tavallisella kansalaisella, ellei hän toimi vartijan asemassa. On pakko kysyä, vähenevätkö työntekijään kohdistuvat vaarat, jos hänen on määrä suorittaa molempia tehtäviä. Yleensä on kai ajateltu, että myymälässä näkyvästi esillä oleva vartija voi läsnäolollaan ennaltaehkäistä esim. näpistyksiä”, Rönni-Sällinen pohtii.

Jotta turvamyyjä voisi toimia vartijan oikeuksilla, hänen on pitänyt suorittaa vartijankoulutus ja hänen pitää olla työsuhteessa turvallisuusalan yritykseen, joille poliisi myöntää elinkeinoluvat. Esimerkiksi S-ryhmä on jo perustanut oman turvallisuusalalla toimivan tytäryhtiön.

Yhä useampi turvallisuusalan yritys kuitenkin tarjoaa turvamyyjien palveluja. Laki ei käsitettä tunne, joten kukin yritys voi itse määritellä koulutus- ja muut vaatimukset.

”Mielestäni on hyvin kyseenalaista, että turvallisuusalan tehtävien rajoja lähdetään näin liudentamaan. Lainsäädäntö ei tunnista turvamyyjiä”, Rönni-Sällinen sanoo.

Turvallisuusalan yritykset markkinoivat turvamyyjiä kustannustehokkuudella.

”Kustannustehokkuutta syntynee siitä, että henkilö tekee kahta eri työtä. Minusta olisi hyvä, että myymälässä turvallisuutta ylläpitävät henkilöt voisivat keskittyä turvallisuuteen. Jos työmääräyksenä on esimerkiksi hyllyttää ja samalla tarkkailla tilannetta myymälässä, tarkkaavaisuus ei ole kummassakaan tehtävässä huipussaan. Näin ollen ratkaisu ei lisää turvallisuutta – pelkään että päinvastoin.”

 

 

 

 

Uusimmat

Suosituimmat