Artikkeli - 10.05.2018 klo 08.00
Paikallinen sopiminen

Paikallista sopimista lähdettiin neuvottelemaan win win -periaatteella, aika savotta se silti oli

Niko Sosala  (vasemmalla) ja Jukka Marttila tutustuvat Deleten työkohteeseen, jossa kuvataan putkia. Kuva: Eeva Anundi

Niko Sosala (vasemmalla) ja Jukka Marttila tutustuvat Deleten työkohteeseen, jossa kuvataan putkia. Kuva: Eeva Anundi

Niko Sosalalla ja Jukka Marttilalla on ollut kahden vuoden savotta, kun he ovat työryhmineen neuvotelleet laajan paikallisen sopimuksen Deletessä. Lähtökohta oli win win, että niin työntekijöiden kuin työnantajan tulee hyötyä. Eemeli Huhtaniskan työmaa Keravan tontilla on sen sijaan kestänyt vasta kaksi päivää.

Ison pakettiauton liukuovi on auki. Auton sisällä mies tarkkailee neljää näyttöruutua.
Tämä olisi kuin otos Mission: Impossible -elokuvasta, ellei nyt kuitenkin oltaisi Keravalla, kaadetun metsän laidalla. Rakenteilla on uusi pientaloalue ja tie.
Mies pakettiauton sisällä ei siis ole Hollywood-näyttelijä, vaan putkikuvaaja Eemeli Huhtaniska, 30. Hänen tehtävänään on tarkistaa, että viemäröinti on kunnossa.
”Eilen kuvattiin jätevesiputket, tänään sadevesiputket”, Huhtaniska kertoo.

Eemeli Huhtaniskalla on pakettiautossaan neljä näyttöä. Kuva: Eeva Anundi

Kamera kulkee maan uumenissa putkien sisällä. Huhtaniska istuu autossa ja ohjaa kameravaunun liikkeitä säätönupikalla kuin tietokonepeliä. Näytön kuvassa ei näy, että putkissa olisi lommoja tai hiekkajäämiä.

”Nämä ovat kunnossa”, Huhtaniska sanoo. Tehtävä suoritettu.

Huhtaniskan työnantaja, ympäristöpalveluyritys Delete, pesee, purkaa ja kierrättää. Putkikuvaus on töistä kevyemmästä päästä. Huhtaniska naurahtaa, että siksi hän vaihtoikin yrityksen sisällä Kemistä pääkaupunkiseudulle puoli vuotta sitten. Firma koulutti uuteen tehtävään.
Tämä on miesvaltainen ala, mutta hän tietää ainakin yhden naisen, joka on koulutettavana pesuautonkäyttäjäksi.
”Ja Helsingin yksikössä on yksi naiskuvaaja.”
Huhtaniskalla on kokoaikatyö, kuten melkein kaikilla Deleten työntekijöillä. Hänen säännöllinen päivätyönsä välillä klo 7–15:30 ei olekaan yrityksessä yhtä yleistä.

Henkilöstöjohtaja Jukka Marttila ja pääluottamusmies Niko Sosala seisovat tänä harmaana huhtikuun aamuna yhdistelmäkuorma-auton eli tutummin loka-auton vierellä. Heidän yhteinen ”työmaansa” ei kuitenkaan ole täällä entisellä metsätontilla vaan toimistotiloissa.
He ovat työryhmineen neuvotelleet kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen piirissä oleville Deleten työntekijöille tavallista laajemman paikallisen sopimisen kokonaisuuden. Sopimus koskee arviolta 370:tä työntekijää. Kahden vuoden urakassa ei tarvittu kypärää eikä suojaliivejä, mutta keskinäistä luottamusta ja yhteistyökykyä sitäkin enemmän.

Maan alla putkissa kulkeva kameravaunu ei ole niitä tavallisimpia työvälineitä kiinteistöpalvelualalla. Kuva: Eeva Anundi

Kaksikko kertoo, että Deletessä työ on usein hälytysluontoista. Yrityksen apua tarvitaan, jos tehtaan putket ovat tukkeutuneet. Joskus työhön tarvitaan kymmeniä ihmisiä lyhyeksi ajaksi, kun esimerkiksi tehtaan säiliöt ja linjastot pestään seisokin aikana, jolloin tuotanto on ajettu alas.
Kesällä ja syksyllä on paljon töitä, alkuvuonna on hiljaisempaa, miehet kertovat.
Marttilan mukana mikään oppilaitos ei opeta ympäristöpalvelutöihin, ja siksi yritys kouluttaa työntekijänsä itse.
”Eikä mikään Suomen työehtosopimus suoranaisesti sovi meidän tekemäämme työhön”, Marttila sanoo viitaten etenkin työaikoihin.
Yritys halusi saada työaikajoustoja ja oli valmis antamaan siitä etuja työntekijöille win win -periaatteella. Työntekijöistä halutaan pitää kiinni.

On paljon helpompi neuvotella, kun tietää toisen elämäntilanteen, Marttila sanoo.

Sosala oli ehtinyt olla vasta kuukauden ajan pääluottamusmiehenä, kun Marttila ehdotti neuvotteluja. Sosala oli käyttänyt 20 vuotta korkeapainepesulaitetta Raumalla. Tilanne oli alkuun hankala paikka koko henkilökunnalle, myös hänelle:
”Olin kesäpoika pääluottamusmiehenä”, Sosala sanoo.
PAMin sopimusasiantuntija Jyrki Sinkkonen oli hyvänä tukena.
Kaikkihan me teemme työssämme sopimuksia. Esimerkiksi putkikuvaaja Eemeli Huhtaniska sopii pomonsa kanssa kesäloman ajakohdasta. Tyttöystävän kanssa pitäisi päästä matkalle tiettyyn aikaan.
Deleten neuvotteluissa ”lentotaso” oli toinen. Siellä laitettiin kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen pykäliä järjestään uusiksi satoja ihmisiä koskien.
Työnantaja ei hakenut säästöjä, muttei myöskään halunnut kasvattaa kustannuksia. Neuvotteluissa oli 5–6 työntekijää ja 3–4 työnantajan edustajaa. Välillä oli pitkiäkin taukoja. Pääneuvottelijat Marttila ja Sosala oppivat tuntemaan toisensa viimeistään pitkien automatkojen aikana, kun he ajoivat eri puolelle Suomea toimipisteisiin kertomaan tuloksista.
”On paljon helpompi neuvotella, kun tietää toisen elämäntilanteen”, Marttila sanoo.

Niko Sosala ja Jukka Marttila Keravan työmaalla yhdistelmäauton edessä. Kuva: Eeva Anundi

Lopputuloksena oli työajantasoittumisjärjestelmä, mutta toisin kuin monilla muilla pamilaisilla aloilla, tasaamisesta maksetaan työntekijöille. Mitä muuta sovittiin?
”Päivystyskorvausta nostettiin tuntuvasti. Kesälomarahojen laskentatapaa muutettiin, mikä ei tosin toteudu kuin osittain tänä kesänä”, Sosala kertoo.
Tuli myös muun muassa uusi vuosivapaajärjestelmä.
Sopimuskokonaisuutta ei tuotu liittojen hyväksyttäväksi, koska Deleten sopimus ei alittanut kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen tasoa.
Usein sanotaan, että paikallinen sopimus ei voi alittaa työehtosopimuksen tasoa, että paremmin voidaan aina sopia. Tämä ei ihan pidä paikkansa. Tessiä heikomminkin voi sopia niistä työehdoista, joista mainitaan, että asiassa voidaan sopia paikallisesti toisin.
Muissa pykälissä yleissitovan työehtosopimuksen tason alittaminen paikallisesti sopien edellyttää työnantaja- ja työntekijäliittojen hyväksymistä.

Jos tehdään tasavertaisesti sopimusta, niin molemmilla on jotain, mitä halutaan tessistä muokata parempaan suuntaan itselle, Sosala sanoo.

”Toivon niin, että paras hetki olisi vielä edessäpäin, kun koko paikallinen sopimus on voimassa. Työntekijät olisivat tyytyväisiä kokonaispakettiin ja myös työnantaja olisi tyytyväinen. Ei olisi turhaan kahta vuotta neuvoteltu”, Sosala pohtii.
Molempien mukaan vasta ajan myötä näkyy, mikä vaikutus sopimisella on ja toteutuuko win win -ajatus, sillä kaikki viime vuoden lopulla valmistuneen sopimuksen kohdat eivät ole vielä käytössä. Sosalan mielestä paikallinen sopiminen on silti hyvä juttu yrityksille ja työntekijöille.
”Jos tehdään tasavertaisesti sopimusta, niin molemmilla on jotain, mitä halutaan tessistä muokata parempaan suuntaan itselle.”
”Jos jotain haluat saada, niin tarvitsee jotain antaakin. Se, missä suhteessa mitäkin antaa ja saa, on neuvottelun tulos", Sosala arvelee.
Tärkein asia paikallisessa sopimisessa on luottamus.
”Jos huomaa jostain asiasta, että meitä on nyt viety kuin kuoriämpäriä, niin kyllä se luottamus on sen jälkeen mennyt. Ja vaikeaa on sen jälkeen ruveta rakentamaan mitään pilvilinnoja kummankaan osapuolen.”

Eräs paikallisen sopimisen tiedetty puute on se, että luottamusmiehellä ei ole tarpeeksi tietoa työntekijöiden mielipiteistä. Myös Sosala miettii, että hänellä olisi pitänyt olla enemmän "ulosantia" eli keskusteluja työntekijöiden kanssa.
Pakettiautossaan Eemeli Huhtaniska on samaa mieltä, mutta muuten hänellä ei ole mitään paikallista sopimista vastaan.
”Palkkaa saisi olla enemmän”, hän kuitenkin toistaa pariin kertaan.
Huhtaniska on tänäkin aamuna hakenut tutun pakettiauton Deleten Helsingin hallilta ja ajaa sen takaisin työpäivän jälkeen. Seuraavan päivän kohteesta ei tule puhetta, mutta se saattaisi olla vaikka kerrostalo, johon on tulossa putkiremontti.

Luottamus on ehdoton edellytys paikallisessa sopimisessa. Kuva: Eeva Anundi

Delete Finland Oy
Työllistää Suomessa: Noin 740 työntekijää
Työehtosopimukset: Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus ja kaksi rakennusalan sopimusta.
Liikevaihto: 124,6 miljoonaa euroa (2016). Nousua edellisestä vuodesta oli 24,1 prosenttia.
Asiakkaat: Teollisuus, rakennusalan yhtiöt, kiinteistökehittäjät ja julkinen sektori.
Historia: Perustettu vuonna 2010, kun Toivonen Yhtiöt ja Tehoc yhdistyivät.
Pääomistaja: Pohjoismainen pääomasijoittaja Axcel.

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat