Artikkeli - 20.08.2018 klo 06.15
Työhyvinvointi

Pahus, sekin asia jäi sanomatta! – Kehityskeskusteluun kannattaa valmistautua etukäteen

Heli Hannosen mielestä vuorovaikutus osapuolten kesken on kehityskeskustelun ydintä. Kuva: Antti J Leinonen

Heli Hannosen mielestä vuorovaikutus osapuolten kesken on kehityskeskustelun ydintä. Kuva: Antti J Leinonen

Työterveyslaitoksen Heli Hannosen mukaan etukäteen voi miettiä ainakin ne asiat, mitkä ainakin haluaa sanoa.

Kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä puivat yhdessä työtä ja työkuulumisia. Kehityskeskustelut voivat olla pakkopullaa. Jutellaan hetki mukavia, sama toistuu vuoden päästä, eikä mikään työssä muutu.

Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta sanoo, että etukäteinen valmistautuminen tuo kehityskeskustelun hyödyt paremmin esiin.

”Ei pomon juttusille menoa silti kannata odottaa vuotta tai puolta vuotta, jos asiaa on. Lasketaanhan firman tuloskin neljännesvuosittain.”

Hannonen on kouluttanut esimiehiä kehityskeskusteluiden pitämiseen. Esimiesten yhteinen ihmettelyn aihe on ollut, miten saada työntekijät kertomaan ajatuksistaan.

”Esimies ei ole ajatustenlukija. Ei hän tiedä, ellei kerrota!”

Hannosen mielestä työntekijän kannattaakin miettiä etukäteen ne asiat, mitkä ainakin haluaa sanoa, riippumatta siitä, millainen lomake yrityksellä on kehityskeslusteluissa käytössä.

”Jos firman lomake on kehno, voi panostaa siihen lopun avoimeen kohtaan.”

”Sitten ei jälkikäteen mieti, että pahus, sekin asia jäi sanomatta”.

Ennen kehityskeskustelua onkin paikallaan pohtia, mihin asioihin haluaa työelämässään muutosta, mihin on työssään tyytyväinen ja missä haluaa kehittyä. Työntekijällä olisi hyvä olla myös ratkaisuehdotukset pulmiin,  jos vain mahdollista. Hän voi vaikka selvittää etukäteen, mihin kurssille haluaisi mennä, jos ammattitaidossa on parannettavaa.

”Muuten ongelma saattaa jäädä ratkomatta tai esimies ratkoo sen mieleisellään tavalla."

              Tavoite on, että kuuntelen toista ja tulen itsekin kuulluksi.

Jääräpäinen julistus ei sovi kehityskeskusteluun, jossa tavoitteena on kuitenkin aito osapuolten välinen vuorovaikutus. Ei tarkoitus ole viedä läpi näytelmää, jossa valmiit vuorosanat paukutetaan paperista.

”Tavoite on, että kuuntelen toista ja tulen itsekin kuulluksi ” , Hannonen sanoo.

Se aito vuorovaikutus kehityskeskusteluissa on paljastunut yllättävän vaikeaksi, sitä ei synny ohimennen.

”Siksi opastamme, että kun käyt kehityskeskusteluun, pistä puhelin kiinni ja oveen punaiset valot. ”

Voi tietenkin kysyä, miten kehityskeskustelu eroaa muusta pomon ja alaisen välisestä keskustelusta.

”Kehityskeskustelu on harkitumpi ja pysähtyneempi tilanne kuin kahvipöytäkeskustelu tai työnjohdollinen keskustelu”.

Kehityskeskustelussa kannattaa Hannosen mukaan tehdä konkreettisia sopimuksia, joiden toteutumista seurataan.

Kehityskeskustelussa pitää osata myös kuunnella toista osapuolta, sanoo Heli Hannonen. Kuva: Antti J Leinonen

Yhtä asiaa ei kannata kehityskeskustelussa tehdä. Pomon ja työntekijän ei pidä kuukausien ajan kerätä toisistaan mokien listaa, jonka sitten purskauttaa toisen syliin.

”Palaute pitää antaa tuoreeltaan”, Hannonen kertoo.

Aiemmin puidun palautteen pohjalta voidaan kehityskeskustelussa kyllä pohtia, miten tästä eteenpäin. Kriittistä palautetta kutsutaan Hannosen mukaan nykyään kehittäväksi palautteeksi, ja sen vastaanottamistakin pitäisi harjoitella.

”Mehän otamme palautteen helposti vastaan tunteella tyyliin ”et oo kuule ittekkään häävi.”

Hannosen mukaan yritykset järjestävät Suomessa kehityskeskusteluja varsin yleisesti. Lakisääteisiä ne eivät ole. Tavat kyllä vaihtelevat yrityksittäin.

”Joissakin organisaatioissa on käytössä ryhmämuotoisia keskusteluja yhteisistä asioista ja niitä täydennetään lyhyillä henkilökohtaisella osiolla. ”

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat