Uutinen - 20.03.2018 klo 15.03
Työelämä

Nuoret käyvät yhä useammin töissä opiskelujen ohella – työelämätietouden merkitys osana opintoja korostuu

Palvelualat ovat usealle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Kuva. gettyimages

Palvelualat ovat usealle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Kuva. gettyimages

Nuoret käyvät töissä yhä enemmän koulun ja opiskelujen ohella. Usein nuoret työntekijät eivät tiedä, mikä ammattiliitto on tai mitä oikeuksia heillä on työelämässä. Siksi nuorten työelämätietouden ja -taitojen vahvistaminen entistä varhaisemmassa vaiheessa on tärkeää.

Nuorisobarometristä 2017 ilmenee, että kaikista opiskelijoista noin joka toinen käy töissä ja että kehitys on ollut nouseva viimeisen 10 vuoden ajalta. PAMin nuorisosihteeri Eveliina Reposen mielestä olisi entistä tärkeämpää saada nuorille tietoa työelämästä jo varhaisemmassa vaiheessa.

”Kouluissa ja oppilaitoksissa olisi pystyttävä entistä enemmän tukemaan nuorten siirtymistä työelämään ja kartuttamaan siellä tarvittavia perustietoja ja taitoja työntekijöiden oikeuksista ja työelämän pelisäännöistä. Tällä kasvatettaisiin nuorten luottamusta tulevaisuuteen, työnantajiin ja kanssaihmisiin ja onnistumisten kautta myös omaan itseen,” Reponen toteaa.

Palvelualat ovat usealle nuorelle ensimmäinen työpaikka. PAMin jäsenistä yli 30 prosenttia on nuoria, alle 30-vuotiaita. Vuosittain PAMissa hoidetaan lukuisia nuorten työsuhteissa ilmenneitä ongelmia, esimerkiksi väärin maksettujen palkkojen osalta.

”Annetulla opetuksella ja opinto-ohjauksella on iso merkitys nuorten työelämävalmiuksien parantamisessa. Siksi olisi hienoa, että nuorille tarjottaisiin aiempaa enemmän tietoa työelämän säännöistä kaikilla opetusasteilla. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa ammattiliitot tekevät tiivistä yhteistyötä tässä asiassa myös yläkoulujen ja lukioiden kanssa, ehkä näistä toimintatavoista voisi ottaa enemmän mallia myös Suomeen”, Reponen kertoo.

Luottamus työelämään voi vaarantua jos joutuu kaltoinkohdelluksi

Ensimmäinen työpaikka on usein nuorelle monella tavoin merkityksellinen ja askel kohti itsenäistymistä ja oman elämän rakentamista.

”Siksi olisi hyvä, että työelämään siirtyessä olisi hallinnassa opit esimerkiksi siitä, mitkä asiat sääntelevät työtä ja samalla suojelevat työntekijää. Perusasiat, kuten työsopimus, työaika, työsuojelu, lomat, palkan määräytyminen ja koeaika ovat monelle nuorelle vieraita. Vaarana on, että tietämättömyyden vuoksi heitä kohdellaan ensimmäisessä työpaikassa kaltoin. Jos näin käy, se voi vaikuttaa suhtautumiseen työelämään ja työnantajiin pitkälle”, Reponen toteaa.

Reponen pitää Nuorisobarometrin tuloksista huomionarvoisena myös tietoa siitä, kuinka nuoret kokevat yhteenkuuluvuutta työyhteisöön ja arvioivat siihen sitoutumistaan.

”Nuoret sitoutuvat työyhteisöön paremmin, jos työssä heitä motivoi jokin oma tavoite. Pelkästään rahalla ei ole merkitystä. Motivoituneita, ahkeria ja työstään innostuvia nuoria työntekijöitä saadaan työntekijöiksi muun muassa sillä, että työpaikan työhyvinvointiin ja laadullisiin asioihin panostetaan oikeudenmukaisen palkkauksen ohella,” Reponen toteaa. 

Nuorisobarometrin mukaan nuorten suhtautuminen työnsaantiin on kyynistynyt. Yhä useampi nuori uskoo, ettei koulutus takaa työpaikkaa.

”Tämä kehitys on harmillista koko yhteiskunnan kannalta. Koulutus on aina satsaus tulevaisuuteen. Jos nuoret eivät usko siitä olevan hyötyä esimerkiksi työpaikan saamisessa, on meillä paljon parannettavaa. Väitän kuitenkin, että saadut hyvät kokemukset työelämästä opintojen ohella lisäävät positiivista suhtautumista työhön ja työn tekemisen,” Reponen toteaa.

Tekstiä muokattu 20.3. kello 15.23: Muutettu sitaatissa "Yhä harvempi nuori uskoo, ettei koulutus takaa työpaikkaa" muotoon Yhä useampi nuori uskoo, ettei koulutus takaa työpaikkaa. 

 

 

 

 

 

Uusimmat

Suosituimmat