Artikkeli - 11.03.2020 klo 08.30
Työhyvinvointi

Myyjien työpisteiltä on poistettu työtuoleja imagosyistä – Työterveyden asiantuntijat pitävät ilmiötä huolestuttavana

Kuva: Anna Anundi

Kuva: Anna Anundi

Työntekijät eivät saa istua enää työpisteillään lentokentän tax free -myymälöissä, Verkkokauppa.comin asiakaspalvelupisteillä ja K-Citymarkettien itsepalvelukassoilla. Työterveyden asiantuntijat puhuvat vaihtelevien työasentojen puolesta.

PAMiin on tullut viime aikoina useita yhteydenottoja eri työpaikoilta, joissa myyjien työpisteiltä on poistettu työtuolit imagosyihin vedoten. Työntekijöiden yhteisenä huolenaiheena ovat yksipuolisen työasennon aiheuttamat haitat omaan ja työkavereiden työkykyyn.

Helsinki-Vantaan lentokentän tax free -myymälöiden omistaja WDFG Helsinki Oy ilmoitti työntekijöille tuolien poistamisesta viime syksynä. Syyksi kerrottiin muun muassa että ”istuminen ei ohjaa tuloksen tekemiseen tarvittavaan aktiivisuuteen” ja ”myyjän istuminen myymälässä ei anna ketjusta asiakkaille haluttua viestiä”. Jopa raskaana olevan työntekijän on ollut vaikea saada istuinta työpistelleen. 

Tax free -myymälöiden pääluottamusmies Päivi Toroila pitää tilannetta pöyristyttävänä.

”Tämä on täysin vastoin työsuojeluvaltuutetun ohjeistusta ja Valtioneuvoston asetusta, jonka mukaan työntekijöillä pitää olla istuimia levähtämistä varten”, hän sanoo. 

Hiljattain 80 työntekijää allekirjoitti WDFG Helsinki Oy:n johdolle vetoomuksen tuolien palauttamiseksi. Tuoleja se ei tuonut takaisin, mutta työnantaja muistutti vastineessaan aiemmasta lupauksestaan hankkia tuolien sijaan myymälöihin seisomatukia. Toroila pitää niitä kuitenkin levähtämiseen riittämättöminä.

"Jo satulatuolillakin voitaisiin parantaa työntekijöiden työoloja huomattavasti"

Suomalaisen Verkkokauppa.com -elektroniikkaketjun myymälöiden kassoilta istuimet löytyvät, mutta asiakaspalvelupisteillä työskennellään koko päivä seisten. 

”Päätöstä kieltää tuolit asiakaspalvelupisteiltä perusteltiin sillä, että ”istuminen ei näytä hyvältä”, sanoo Verkkokauppa.comin työsuojeluvaltuutettu Jarkko Ylinen

Hän kertoo, että työntekijöiden seisoma-asento voi olla kiinteiden asiakaspalvelupisteiden äärellä ergonomian kannalta huono, sillä työpisteiden korkeutta ei ole mahdollista säädellä. 

”Jo satulatuolillakin voitaisiin parantaa työntekijöiden työoloja huomattavasti”, Ylinen sanoo.

Kuva: Anna Anundi

K-Citymarketeissa on niin ikään mahdollisuus istua kassalinjastoilla, mutta istuminen on sielläkin kielletty imagosyistä useilla infotiskeillä sekä itsepalvelukassoilla. Niillä työvuorot ovat haluttuja, sillä ne tuovat vaihtelua työpäivään.

Istuimen pyytäminen voi kuitenkin johtaa vuorojen siirtämiseen jollekin toiselle työntekijälle. Itsepalvelukassoilla työskentelevät seisovat korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan.

K-Citymarket-ketjun nykyinen ohje on, että mahdollisuudesta istuimeen asiakaspalvelupisteillä on sovittava markettikohtaisesti yhdessä työterveysasiantuntijan kanssa. Käytännössä tuolikieltoa on kuitenkin perusteltu ketjun yhteneväisillä käytännöillä.

S-ketjun puolelta PAMin tietoon on tullut tuolien poistamista imagosyistä yhdestä toimipisteestä.  

PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä pitää ilmiötä huolestuttavana, eikä näe syytä sille, miksi työntekijällä ei voisi olla mahdollisuutta lepuuttaa jalkojaan ja selkäänsä työpäivän lomassa hiljaisina hetkinä. 

”On hämmästyttävää, että työnantajat haluavat tällä tavalla jättää huomiotta työntekijöiden kokemuksen työn kuormittavuudesta. Kyseessä on kuitenkin asiakaspalvelutyö, jossa työhyvinvointi vaikuttaa kiistatta palvelun laatuun”, sanoo Kähärä

Hän muistuttaa, että työnantajalla on lakiin perustuva velvoite huolehtia työntekijän työolojen terveydellisyydestä, myös ennakoivasti.

 

Mitä laki sanoo? 

Työpaikalla on oltava työntekijöiden käytettävissä istuimia. Työnantajalla on vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä ja sen myötä vastuu myös asianmukaisista istuimista. Siitä säädetään mm. Työturvallisuuslaissa (738/2002, 8 ja 10§) ja Valtioneuvoston asetuksessa 577/2003, 3 §. Lue lisää tästä

Vaihteleva työasento on terveyden kannalta paras 

Työterveyden asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että vaihteleva työasento olisi työntekijän työkyvyn ylläpitämisen ja terveyshaittojen ennaltaehkäisyn kannalta paras vaihtoehto. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Elina Östring sanoo, että liikunta- ja tukielimien kannalta viisainta olisi vuorotella seisomista ja istumista säännöllisin väliajoin. 

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo on samoilla linjoilla.

”Koko päivän seisominen eikä istuminenkaan ole suositeltavaa. Ihannetilanne on, että työ sisältää vaihtelevasti seisomista, istumista ja liikkumista”. 

Rauramon mukaan yksilölliset tekijät vaikuttavat siihen, miten kuormittavana työntekijät kokevat seisomisen.

”Jollekin ei kohtuullisen pitkistä seisomisjaksoistakaan aiheudu oireita, kun taas jonkun toisen kohdalla seisominen saattaa olla terveyden kannalta hyvinkin haitallisesti kuormittavaa”, hän sanoo. 

Pitkäkestoinen seisominen voi aiheuttaa terveyshaittoja

Työterveyslaitoksen Elina Östringin mukaan seisomisen pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei ole vielä tutkittu riittävästi, jotta suosituksia sopivasta seisomisen määrästä voitaisiin antaa.

Se kuitenkin aiemmista tutkimuksista tiedetään, että pitkäaikaisen istumisen tavoin myös pitkäkestoisesta seisomisesta voi aiheutua terveyshaittoja. Tyypillisimpiä niistä ovat väsymys, jalkakrampit ja selkäkivut, jotka voivat vaikuttaa työsuoritukseen ja aiheuttaa merkittävää epämukavuutta.

”Seisominen vaatii lihaksistolta hyvää kestävyyttä. Kun lihakset väsyvät, asento voi helposti kallistua johonkin suuntaan, ja siitä voi seurata selkäkipuja – varsinkin jos tottumaton seisoja joutuu yhtäkkiä seisomaan pitkiä aikoja”, Östring muistuttaa. 

Hän lisää, että väsynyt seisoma-asento tuskin viestii reippautta asiakkaille. 

Selkävaivojen lisäksi pitkäaikaisen paikallaanseisomisen aikana laskimoverenkierto heikentyy, mistä voi seurata jalkojen turvotusta.

Kuva: Anna Anundi

Ennakoiva suunnittelu avainasemassa

Östringin mukaan selkävaivat ovat Suomessa yleisin tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuva poissaolojen syy. Siksi hän pitää tärkeinä kaikkia niitä keinoja, joilla työkykyä voitaisiin ylläpitää työpaikoilla sekä ennaltaehkäistä mahdollisia terveyshaittoja. Siinä ennakoiva suunnittelu on avainasemassa.

”Seisomatyöntekijöiden alaselkäkipuihin on mahdollisuus vaikuttaa vaihtelemalla työasentoa, tauottamalla seisomista istumalla työnteon ohella sekä ottamalla käyttöön muita apuvälineitä, kuten seisoma-alustoja”, hän sanoo.

”Työntekijän hyvinvointi heijastuu asiakaspalvelun laatuun"

Mitä tulee imagokysymyksiin, niin hän pitää työntekijöiden huolta omasta työkykynsä ylläpitämisestä positiivisena viestinä työnantajille.

”Jos työpaikoilla on näin fiksuja ja valveutuneita työntekijöitä, jotka itse haluavat vaikuttaa omaan työpäivän aikaiseen kuormittumiseen, niin sehän on yrityksen imagon kannalta hyvä asia. Ja sitä pitäisi tukea kehittämällä yhdessä työolosuhteita terveyden kannalta paremmiksi”, hän sanoo.

”Työntekijän hyvinvointi heijastuu myönteisesti asiakaspalvelun laatuun ja on siten positiivinen imagotekijä”, Rauramo lisää. 

Istumisen imagosta

Paljon on kaupoissa perusteltu imagosyillä tuolien keräämistä pois. Mutta millaisia mielikuvia eri asennot oikeastaan herättävät?

Työ perinteisessä kassarivistössä on jo kauan suositeltu järjestettäväksi niin, että asentoa on mahdollista vaihtaa.  Kassakalusteissa on useimmiten mahdollisuus tehdä työtä vuoroin istuen vuoroin seisten, nykyaikaisimmissa on jopa mahdollista säätää korkeus.

Silti: En ole koskaan havahtunut siihen, että myyjä istuessaan näyttäisi laiskottelevalta.

Itsepalvelukassojen valvontatyö on uudempi työnkuva. Siinä työntekijä on paikalla varmistamassa, että asiakas suoriutuu maksutapahtumasta itse. Joissakin yrityksissä tehtävänä on myös houkutella asiakkaat käyttämään itsepalvelukassoja.

Mutta: Jos itsepalvelupisteessä asiakaspalvelija seisoo sotilaan lailla valvomassa maksutapahtumia, eikö asiakas ajattele, ettei häneen luoteta?

On selvää, että on työtehtäviä, joissa työ on tehtävä seisten. Esimerkiksi asiakaspalvelutiskien takana asiakaskontakti vaatii usein seisomista – johtuen palvelutiskin korkeudesta. Kun seisoo, kuormituskin on suurempi.

Pohdinkin: jos työnantajaa huolettaa istuvan työntekijän aiheuttama huonoa kuva yrityksen palvelutasosta asiakkaille, minkälaista kuvaa mahtaa antaa kipeiden jalkojen päällä irvistelevä työntekijä?

Kaiken kaikkiaan: Asiakkaana käyn mieluiten yrityksissä, joissa huomaan työntekijöistä huolehdittavan ja heidän siksi viihtyvän työssään. Silloin yleensä palvelukokemuskin on hyvä. Kaupan palvelutyöhän ei ole niin tasarytmistä, etteikö väkisinkin tulisi katkoksia asiakasvirrassa. Sitä ihmettelen, etteikö silloin voisi istua.

Erika Kähärä
PAMin työympäristöasiantuntija

 

 

Teksti: Minna Raitapuro

 

Uusimmat

Suosituimmat