Uutinen - 04.06.2018 klo 14.33
Yhteiskunta

Matkailijan vapaudella on hintansa – saadaanko Airbnb-vuokraajat maksamaan veroja?

Rovaniemellä esimerkiksi kuvan Rovakadulla on tarjolla useita Airbnb-kohteita matkailijoille. Sesonkiaikoina kaupungin hotellit ovat tupaten täynnä. Kuva: Kaisa Sirén

Rovaniemellä esimerkiksi kuvan Rovakadulla on tarjolla useita Airbnb-kohteita matkailijoille. Sesonkiaikoina kaupungin hotellit ovat tupaten täynnä. Kuva: Kaisa Sirén

Airbnb tuo matkailijoille uusia majoitusvaihtoehtoja, mutta monien mielestä samalla syntyy epäreilua kilpailua matkailualalle. Esimerkiksi Rovaniemellä ollaan huolissaan myös asuntopulasta ja asumisen kustannusten noususta.

Jos hakee Airbnb-verkkopalvelun sivuilla majoitusta Rovaniemeltä, tuloksia löytyy valtavasti – huoneista asuntojen kautta huviloihin.

Airbnb:n toimintaa tilastoivan AirDNA-yhtiön laskelmien mukaan Airbnb kattaisi jo jopa viidesosan majoituspaikoista Helsingissä, jossa vuokrattavia kohteita on noin 2500. Rovaniemellä määrä on kuitenkin vielä suurempi, jos se suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin tutkimuksen mukaan viime talvisesongin alla Rovaniemellä oli tarjolla noin 500 Airbnb-kohdetta. AirDNA:n tilastoissa oli toukokuussa jo noin 600 kohdetta.

Airbnb:n itse julkaisemien lukujen mukaan Suomessa olisi viime vuonna majoituttu sen kautta 290 000 yön verran. Suurelta tuntuva luku on lopulta pieni suhteessa siihen, että Tilastokeskuksen mukaan majoitusyöpymisiä oli Suomessa kaikkiaan lähes 22 miljoonaa. Airbnb:n pienen osuuden taustalla on, että Airbnb-asunto on vuokrattuna keskimäärin 26 päivää vuodessa eli vain noin 7 % ajasta. Perinteiset hotellit ovat roimasti edellä, sillä viime vuonna huoneiden käyttöaste oli Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 56 %.

Yhtiön oman ilmoituksen mukaan koko maailmassa on yli 4 miljoonaa Airbnb-kohdetta 191 maassa.

Rovaniemellä asuntojen lyhytaikaisesta vuokraamisesta on tullut katukuvassa ja lehtikirjoituksissa näkyvä ilmiö. Sen pelätään vaikuttavan vuokra-asuntojen tarjontaan ja hintatasoon. Tilastokeskuksen luvuissa ei ainakaan vielä näy erityisen nopeaa nousua verrattuna muuhun maahan. Rovaniemen vuokrataso on toisaalta jo pitkään ollut korkeampi kuin muualla Lapissa tai muissa vastaavankokoisissa kaupungeissa: vuonna 2017 keskimäärin 12,07 euroa neliömetriltä.

Airbnb:n kasvu vaikuttaa myös perinteisten majoituspalveluiden talouteen. Esimerkiksi Tanskassa on nähty merkkejä, että kilpailu voi laskea hotellimajoitusten hintoja ja vaikuttaa siten yritysten katteisiin.

Tanskasta tulikin toukokuussa ensimmäinen maa, jonka kanssa Airbnb sopi tietojen automaattisesta luovuttamisesta paikallisille veroviranomaisille. Näin verot tulevat maksetuiksi oikein. Kaupunkiveron maksamisesta oli aiemmin tehty kaupunki- tai aluekohtaisia sopimuksia muuallakin, etenkin yhtiön kotimaassa Yhdysvalloissa. Tanskan parlamentti oli aiemmin päättänyt myös rajata, että oman asuntonsa voi vuokrata alustan kautta korkeintaan 70 päiväksi vuodessa.

Tanskan päätökset ovat merkittäviä, sillä muun muassa matkailualan pohjoismaiset ammattiliitot ovat nostaneet esille ajatuksen, ettei ole järkevää rakentaa Airbnb:n toiminnan sääntöjä kaupunki kerrallaan. Olisi parempi sopia sääntelystä ja veroista koko maan tasolla, jopa lainsäädännön kautta. Suomen nykyinen hallitus ei ole tehnyt asiassa aloitteita, koska sen ohjelmaan kuuluu ennemminkin kaikenlaisen sääntelyn karsiminen.

Helsingissä asiaa on kuitenkin selvitetty.

”Olemme aloittamassa keskusteluja Airbnb:n kanssa siitä, mikä heille on paras tapa toimia Helsingissä palvelun laajentuessa. On vielä liian aikaista sanoa, onko tarvetta sääntelylle vai voimmeko muuten varmistaa kestävän matkailun kasvun Helsingissä. Airbnb on tehnyt eri kaupungeissa erilaisia sopimuksia ja tätä nyt selvitetään myös meillä”, sanoo Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva.

Verohallinnon mukaan Airbnb-tulo on samanlaista tuloa kuin muukin vuokratulo, eli siitä pitäisi maksaa pääomatuloveroa. Tähän saakka asia on jäänyt pitkälti ihmisten oman ilmoituksen varaan – kaikki eivät tulojaan ilmoita. Verohallinto on muun muassa  Kauppalehden mukaan nyt ryhtynyt etsimään tietoja vuokraajista ja heidän tuloistaan itse.

 

PAM kommentoi: ”Kilpailutilanne tasapainoon”

”Ongelma on se, etteivät Airbnb-vuokraajat usein maksa saamistaan tuloista veroja ja etteivät asunnoissa yöpyvät matkailijat maksa hotelliyöpymisen hintaan lisättäviä mahdollisia kaupunkiveroja. Näin Airbnb-toiminta saa perusteetonta kilpailuetua. Airbnb-ilmiö vähentää monilla alueilla vapaiden vuokra-asuntojen määrää ja nostaa siten alueiden vuokratasoa. Ilmiö voi myös vähentää perinteisen majoitusalan kysyntää ja työllisyyttä, mutta siitä huolimatta sitä on mielestäni vaikea pyrkiä kokonaan kieltämään. Toimiala kaipaisi selkeitä yhteisiä pelisääntöjä.”

Katri Jakosuo, elinkeinopoliittinen asiantuntija, PAM

MaRa ry. kommentoi: ”Samat säännöt kaikille”

”Keskeinen vaatimuksemme on, että ammattimaista majoitustoimintaa kerrostaloissa harjoittavilla tulee olla samat säännöt kuin hotelleilla ja hostelleilla. Sanat jakamis- tai vertaistalous eivät kuvaa ammattimaista majoitusliiketoimintaa, oikeampi termi on välitystalous. Välitysalustalle maksettavat komissiot virtaavat pois maasta ja suuri osa sijaintimaahan jäävistä tuloista pysyy harmaassa taloudessa. Välitysalustan tulisi ilmoittaa majoittajien tulot veronviranomaisille. Ammattimaisia toimijoita pitäisi koskea mm. turvallisuuteen, rakentamiseen ja kuluttajansuojaan liittyvät säännökset.”

Timo Lappi, toimitusjohtaja, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat