Artikkeli - 20.05.2020 klo 10.17
Luottamusmies

Koronakevät toi palvelualoille yt-neuvottelujen suman – kolme luottamusmiestä kertoo nyt urakastaan

Yt-neuvottelut ovat pitäneet Sanna Köykän (vas.), Päivi Aaltolan ja Toni Lindgrenin kiireisinä. Kuvat: Lauri Rotko & Hanna-Kaisa Hämäläinen

Yt-neuvottelut ovat pitäneet Sanna Köykän (vas.), Päivi Aaltolan ja Toni Lindgrenin kiireisinä. Kuvat: Lauri Rotko & Hanna-Kaisa Hämäläinen

Luottamusmiehet ovat ahkeroineet läpi kevään työntekijöiden edunvalvojina, neuvojina ja olkapäinä, kun palvelualojen työt ovat vähentyneet radikaalisti.

Syvään päähän – sinne urheiluvälineketju XXL:n varaluottamusmies Sanna Köykän piti hypätä tuurattuaan pääluottamusmiestä vasta vajaan parin viikon ajan. Koronapandemia oli vienyt asiakkaat myymälöistä, ja Köykkä istui maaliskuussa työnantajan ja esimiesten pääluottamusmiehen kanssa yt- eli yhteistoimintapöytään neuvottelemaan lomautuksista.

Yhden päivän kestäneiden neuvotteluiden päätteeksi lomautusviestin sai noin 700 työntekijää – yli puolet yrityksen henkilöstöstä. Lomautuksista reilu 500 oli kokoaikaisia ja vajaa 200 osa-aikaisia.

"Ei siinä oikein lomautusten perusteita voinut kiistää. Me kaikki olimme omin silmin nähneet, että myymälöissä oli todella hiljaista. Työntekijöiden ja työnantajan yhteinen tahto oli pelastaa ihmisten työpaikat. Ketään ei jouduttu irtisanomaan", Köykkä sanoo.

Vaikka tavoite oli yhteinen, ei neuvonpito sujunut aivan mutkitta. Köykän mukaan vääntöä käytiin lomautusilmoitusajasta. Luottamusmiehet halusivat pitää kiinni viidestä päivästä, mutta työnantaja tahtoi lyhentää aikaa vielä yhdellä vuorokaudella ja saada lomautukset päälle mahdollisimman pian.

Työnantajien ja palkansaajien työmarkkinakeskusjärjestöt olivat aiemmin maaliskuussa sopineet lomautusneuvottelujen nopeuttamisesta 14 päivästä viiteen päivään.

"Kynsin hampain pidimme kiinni siitä yhdestä päivästä. Edessä oli viikonloppu ja lomautetuilla olisi tietysti iso huoli ja paljon kysymyksiä. Viikonloppu epätietoisuudessa olisi ollut pitkä aika. Lopulta suostuimme ilmoitusajan lyhennykseen. Vastineeksi lomautetut saivat täyden työterveyshuollon. Lisäksi sovimme, että esimiehet ovat viikonlopun ajan tavoitettavissa ja vastaamassa työntekijöiden kysymyksiin."

Vapaa-ajalla Sanna Köykkä ammentaa voimaa metsästä ja juoksemisesta. Myös kaksi teini-ikäistä lasta etäkouluineen auttavat viemään ajatuksia pois töistä. Kuva: Lauro Rotko

Nyt pari kuukautta yt-neuvotteluiden jälkeen Sanna Köykkä myöntää, että neuvonpito lomautuksista kieltämättä vähän hirvitti.

"En ollut aiemmin kokenut yt-neuvotteluja ikinä, missään roolissa. En edes rivityöntekijänä", hän kertoo.

Ennen neuvotteluja Köykkä kertasi yt-lainsäädäntöä, luki kaiken mahdollisen neuvottelujen kulusta ja kyseli vinkkejä tutuilta liiton ihmisiltä. Neuvonpito esimiesten pääluottamusmiehen kanssa oli myös tiivistä.

Lopputulokseen Köykkä oli ja on tyytyväinen.

Pääluottamusmiehen tuuraajan työ ei kuitenkaan päättynyt neuvotteluihin, sillä lomautetuilta alkoi tulvia kysymyksiä.

"Aika monella oli pieni paniikki päällä. Meillä on paljon nuoria työntekijöitä, jotka eivät ole käyneet yt:eitä läpi. Moni kysyi yksinkertaisesti, mitä nyt pitää tehdä. Yhdessä sitten käytiin askel askeleelta läpi ilmoittautuminen TE-toimistoon ja liiton työttömyyskassaan. Huoli laantui, kun joku järjesti pakkaa", Köykkä kertoo.

"En ollut ikinä aiemmin kokenut yt-neuvotteluja"

Lomautusprosessi on Köykän mukaan nostanut pintaan kovin monenlaisia tunteita. Alkua leimasi epätietoisuus – kukaan ei oikein tiennyt, mitä tapahtuu ja kuinka kauan poikkeustilanne jatkuu.

"Huoltahan tämä on herättänyt. Vähän väliä olen miettinyt, pystynkö auttamaan työntekijöitä niin paljon kuin haluaisin. Epätoivon puolelle en kuitenkaan ole vajonnut, koko ajan on ollut sellainen olo, että kyllä tästäkin selvitään", Köykkä vakuuttaa.

Vaikka viime ajat ovat olleet raskaita, on muiden auttaminen motivoinut luottamusmiestä. Työntekijöiden kysymyksiin vastaaminen menee hänen mukaansa kaiken edelle.

Vapaa-ajalla Köykkä ammentaa voimaa metsästä ja juoksemisesta. Myös kaksi teini-ikäistä lasta etäkouluineen auttavat viemään ajatuksia pois töistä.

Myös töissä on jo valoa näkyvissä. Paikoitellen asiakkaat näyttävät palanneen urheiluvälineostoksille. Lomautettuja onkin pyydetty takaisin töihin.

"Myyntejä seurataan viikoittain ja sen mukaan reagoidaan", Köykkä iloitsee.

 

Parhaan mahdollisen ratkaisun etsijä

Pääluottamusmies Toni Lindgren on kuluvan kevään aikana istunut yt-neuvotteluissa enemmän kuin koskaan 14-vuotisen edunvalvontahistoriansa aikana.

Turvallisuusalan yritys Avarn Security aloitti maaliskuun lopulla yt-neuvottelut lomautuksista. Työnantaja ja luottamusmiehet päättivät yhdessä, että neuvotteluja jatketaan niin kauan kuin tarve vaatii. Aluksi kokouksia pidettiin kerran viikossa, nyt tahti on harventunut joka toiseen viikkoon.

"Jo maaliskuussa sovimme, että 4 000 työntekijästämme 60 lomautetaan. Sittemmin lomautuksia ei ole lisätty, vaan olemme yt-neuvotteluissa jatkuvasti seuranneet tilanteen kehittymistä. Ajatus on, että henkilöstön edustajienkin pitää pysyä kartalla siitä, mitä yrityksessä nyt tapahtuu", Lindgren selittää.

Lomautetut ovat pääosin lentokenttien turvatarkastuksissa työskenteleviä.

Lindgrenin mukaan neuvonpito työnantajan kanssa on sujunut todella hyvin. Kaikki ymmärtävät tilanteen poikkeuksellisuuden, ja tunnelma on kuin samassa veneessä istuessa.

"Missään vaiheessa ei ole tuntunut siltä, että työnantaja olisi koettanut hyötyä poikkeuksellisesta tilanteesta. Yhdessä on ratkaisuja etsitty."

"Uskon, että pahin on turvallisuusalalla jo ohi. Uusia lomautuksia tuskin nähdään", pääluottamusmies Toni Lindgren sanoo. Kuva: Lauri Rotko

Ratkaisija, sellaiseksi Lindgren omaa rooliaan näissä yt-neuvotteluissa kuvailee. Hänen on pitänyt miettiä ja etsiä vastaan tulleisiin ongelmiin ratkaisuja, jotka ovat työntekijöille parhaita mahdollisia.

Avarn Securityssä onkin koetettu välttää lomautuksia monella eri konstilla. Työtä vaille jääneitä turvatarkastajia on passitettu koulutukseen. Moni on etäopiskellen suorittamassa vartijakorttia tai järjestyksenvalvojakorttia. Samoin työntekijät ovat pitäneet saldovapaitaan tai aikaistaneet vuosilomiaan. Työntekijöitä on myös siirretty toisille työmaille.

"Olemme kaivaneet kaikki kivenkolotkin, jottei tarvitsisi lomauttaa", Lindgren tähdentää.

Lomautetut ovat saaneet tiedon töiden loppumisesta sähköpostitse tai puhelimitse.

"Tavallisestihan tällaiset hoidettaisiin kasvotusten, mutta näin epidemian aikaan se ei ole ollut mahdollista. En kuitenkaan usko, että tämä tapa olisi työntekijöitä haitannut. Ihan eri juttu olisi, jos kyse olisi irtisanomisista."

"Olemme kaivaneet kaikki kivenkolotkin, jottei tarvitsisi lomauttaa"

Lindgrenin mukaan lomautetut ovat reagoineet kovin eri tavoin töiden väliaikaiseen loppumiseen. Joku on ollut tyytyväinen, kun saa vähän lisää vapaata; toinen taas on murehtinut miten saa leivän päälle voita.

"Monesta on tuntunut aluksi siltä, että maailma kaatuu. Mutta kun lomautusta on käyty ihan konkreettisten asioiden kautta läpi, niin pian on taas tuntunut siltä, että elämä jatkuu. Ei tämä kuitenkaan ole irtisanominen. Jonkun ajan päästä työt jatkuvat."

Kollegat, toiset pääluottamusmiehet muissa turvallisuusalan yrityksissä ovat olleet Lindgrenin mukaan kuluneen kevään aikana hänelle paras tuki.

"Olemme keskustelleet ja purkaneet ajatuksiamme. Ilman tuota porukkaa tämä kaikki voisi olla aika vaikeaa", Lindgren tuumaa.

Paras motivaattori luottamusmiehen työhön on kuitenkin halu auttaa. Aikoinaan juuri se sai miehen ryhtymään edunvalvojaksi.

"Myös luontainen uteliaisuus ajaa eteenpäin, tilannehan on kaikella tapaa ihan uusi ja ennennäkemätön", Lindgren lisää.

 

Huoli pienipalkkaisista työntekijöistä on suuri

"Huh huh, tästäpä savotta alkoi. Niin ajattelin, kun tieto ravintoloiden sulkemisesta tuli. Meillä lomautettiin kerralla satoja ravintolatyöntekijöitä", aluepääluottamusmies Päivi Aaltola Restel Oy:stä kertoo.

Nyt suurin osa Restelin toimipisteistä on laittanut toistaiseksi lapun luukulle. Ainoastaan HelmiSimpukat, Taco Bell -ravintolat ja osa Burger Kingeistä myy yhä ruokaa noutomyyntinä.

Restelin 2 000 työntekijästä pitkälti yli toistatuhatta on lomautettuna.

Moni Restelin ravintolatyöntekijä on nyt vuosilomalla. Tämä merkitsee sitä, että kesätyöntekijöille on vähemmän töitä tarjolla kuin tavallisesti, tietää Päivi Aaltola. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Suuret lomautukset ja irtisanomiset ovat ravintola-alalla harvinaisia. Parikymmentä vuotta luottamusmiehenä työskennellyt Aaltola ei muista alueeltaan Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomesta yhtäkään irtisanomista. Lyhyitä muutamien henkilöiden lomautuksia on ollut ravintoloiden remonttien vuoksi.

Pika-aikataululla käytyjä yt-neuvotteluja Aaltola kuvailee asiallisiksi ja hyvin hoidetuiksi. Kaikki sujui lakien ja asetusten mukaan.

Lomautuksia pohtiessa otettiin mahdollisuuksien mukaan ihmisten elämäntilanteet huomioon. Esimerkiksi moni riskiryhmiin kuuluva halusi vapaaehtoisesti ottaa lomautuslapun vastaan.

"Yhteistyö on toiminut työnantajan kanssa koko ajan hyvin. Meillä on viikoittain palaveri HR-johtajan ja työsuhdepäällikön kanssa. Käymme läpi edellisen viikon tapahtumat ja mahdolliset hallituksen päätökset."

"Varoittelen aina, ettei kukaan sortuisi pikavippeihin"

Aaltola kertoo kantavansa suurta huolta pienipalkkaisten työntekijöiden pärjäämisestä. Päivärahat eivät päätä huimaa.

"Tässä on saanut talousneuvontaakin antaa. Olen muistuttanut pankkien lyhennysvapaista ja varoittelen aina, ettei kukaan vain sortuisi pikavippeihin", Aaltola kertoo.

Restelin omistava Tradeka on kiinnittänyt työntekijöiden talouspulmiin huomiota jo ennen koronaa. Tradekalla ja Takuusäätiöllä on yhteinen Palkka haltuun -projekti, josta voi kysyä neuvoja. Takuusäätiöltä voi hakea tarvittaessa matalakorkoista lainaa.

Korona sai Restelin perustamaan myös työntekijöille tarkoitetun huolipuhelimen, jonne voi soitella mistä tahansa koronan aiheuttamasta pulmasta.

Aaltola kertoo saaneen työntekijöiltä paljon soittoja. Aina ei soittajalla ole varsinaisesti asiaa, vaan pikemminkin puutetta juttukaverista.

"Tässä huomaa, miten tärkeä työyhteisö monelle on. Työ rytmittää päivää. Yksinasuville monesti ne kaverit ovat siellä työpaikalla."

Toukokuun alkupuolella hallitus päätti, että ravintoloita voidaan avata asteittain kesäkuun alusta lähtien. Samoin tiedossa on tukipaketti talousvaikeuksissa oleville ravintolayrityksille.

"Kovasti odotamme töihin paluuta. Pientä piristymistä on onneksi näkynyt jo. Kokoaikaisia lomautuksia on muutettu osa-aikaisiksi, kun tekijöitä onkin tarvittu. Ihmiset ovat ostaneet enemmän noutoannoksia kuin ensiksi ajateltiin", Aaltola kertoo.

 

20.5. poistettu tekstistä maininta ravintola-alan tukipaketin suuruudesta, jota ei vielä tiedetä.

Mitä yt-neuvottelu tarkoittaa?

Yt- eli yhteistoimintaneuvotteluiksi kutsutaan työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden välillä käytäviä neuvotteluja, joista on säädetty yhteistoimintalaissa (yt-laki). Tarkoitus on, että työnantajan on neuvoteltava sellaisista asioita, joilla on iso vaikutus henkilöstöön.

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Tätä pienemmissäkin yrityksissä voidaan harjoittaa yhteistoimintaa joko työehtosopimuksen ohjein tai työpaikalla sovittavin menetelmin.

Neuvotteluihin osallistuvat työantajan edustaja ja henkilöstön edustaja siitä henkilöstöryhmästä, jota neuvottelut koskevat. Henkilöstön edustaja on tavallisesti luottamusmies. Jos työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä itselleen, he voivat valita itselleen edustajan yt-neuvotteluihin. 

Yhteistoiminta Luottamusmies Luottamusmiehen valinta

 

 

Teksti: Anu Vallinkoski

 

Uusimmat

Suosituimmat