Artikkeli - 26.02.2020 klo 11.25
Työehdot

Kokki Sasu Haapanen peräänkuuluttaa lisää arvostusta matkailu- ja ravintola-alalle

Turkulaisen Dennis-ravintolan kokki Sasu Haapanen on työskennellyt ravintola-alalla kolmetoista vuotta. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Turkulaisen Dennis-ravintolan kokki Sasu Haapanen on työskennellyt ravintola-alalla kolmetoista vuotta. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Sasu Haapanen laittoi ensin oman työpaikkansa asiat järjestykseen. Nyt hän haluaa korjata koko matkailu- ja ravintola-alaa, erityisesti sen palkkausta.

”Työn vaatimukset ja palkkaus eivät kohtaa lainkaan!” Haapanen sanoo napakasti.

Hän tietää mistä puhuu, sillä takana on lähes kolmentoista vuoden ura ravintola-alalla. Sinä aikana hän on paiskinut tuntikausia töitä, järjestellyt omia menojaan vaihtelevien työvuorojen mukaan ja ollut käytettävissä seitsemänä päivänä viikossa aamukahdeksan ja iltayhdentoista välillä.

”Työntekijöiltä vaaditaan sitoutumista, mutta tarjolla on vain satunnaisia töitä. Osa-aikaisille työntekijöille pitäisi tarjota täydet tunnit, ja palkan pitäisi riittää elämiseen”, Haapanen jatkaa.

Hän itse aloitti työt kokkina nollatuntisopimuksella Turun ravintolamaailman instituutioksi muodostuneessa Ristorante Dennis -ravintolassa. Aikeena oli viipyä yksi kesä, mutta toisin kävi.

Kesätyöt vaihtuivat ilta- ja viikonlopputöiksi ja pian Haapanen huomasi olevansa tärkeä osa tiivistä työyhteisöä, jossa aikaa vietettiin yhdessä myös vapaa-ajalla.

”Podin pitkään ammatillista identiteettikriisiä siitä, mitä halusin työelämältä”, Haapanen kuvailee.

Historiaa ja yhteiskuntapolitiikkaa opiskelleelle sekä kulttuurituottajaksi valmistuneelle ravintola-ala ei ollut itsestään selvä uravalinta.

Palaset loksahtivat kuitenkin kohdilleen vuoden 2015 aikana, kun hän ryhtyi ottamaan työntekijöiden oikeuksista selvää ja nousi työpaikkansa pääluottamusmieheksi sekä työsuojeluvaltuutetuksi.

Sasu Haapanen on mukana sopimusalatoimikunnassa, joka avustaa PAMin hallitusta tes-neuvotteluissa. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Luottamustehtävästä rohkeutta palkkaneuvotteluihin

Samoihin aikoihin kun yhteisiin asioihin vaikuttamisesta tuli osa Haapasen työtä, Dennis-ravintolan omistus vaihtui. Uudesta henkilöstöpäälliköstä tuli Haapaselle tärkeä työpari, jonka kanssa korjauksia työpaikan epäkohtiin syntyi nopealla tahdilla.

”Kaikille hommattiin kirjalliset työsopimukset, tuntitasausjärjestelmä otettiin käyttöön ja alettiin seuraamaan tuntikirjauksia. Niiden seurauksena palkanmaksukin menee oikein”, hän listaa.

”Se, että sain omalla työpaikallani asiat kuntoon, antoi valtavan sysäyksen saada aikaan muutosta koko alalle”, Haapanen pohtii.

Luottamustehtävä antoi rohkeutta neuvotella myös itselleen sopimuspalkka.

"Kannustan aina työkavereitani neuvottelemaan palkastaan"

Palkankorotukseen oli myös aihetta, sillä Denniksessä työntekijöiden määrä oli vähentynyt ja samalla työn määrä ja vastuu olivat kasvaneet. Ulkopuolisten kuriiripalveluiden, Woltin ja Foodoran, mukaantulo ravintolan toimintaan toi myös lisää töitä.

Neuvottelu kannatti, ja palkka nousi. Ei tosin ihan niin paljon kuin Haapanen toivoi.

”Kannustan aina työkavereitani neuvottelemaan palkastaan. Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä varsinkin osa-aikaiset työntekijät pelkäävät usein menettävänsä jo saadut työtunnit”, hän sanoo.

Lähde: NU HRCTPalkkaus kertoo myös arvostuksesta

Matkailu- ja ravintola-alan keskimääräinen ansiokehitys Suomessa on jäänyt lähes koko 2010-luvun ajan alle 2 prosentin. 1990-luvulla alalla nähtiin jopa yli 5 prosentin ansiokehityslukuja, joiden jälkeen tahti on hidastunut tasaisesti viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Pohjoismaisesta vertailusta käy myös ilmi, että Suomen hotelli- ja ravintola-alan palkat ovat jääneet jälkeen muista Pohjoismaista.

Se näkyy työntekijöiden arjessa.

Tammikuussa julkaistun PAMin suhdannebarometrin mukaan 31,6 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan työntekijöistä kertoo huolien lisääntyneen omassa taloudessaan.

”Jos olet osa-aikainen työntekijä ja sen lisäksi joudut vielä hakemaan sosiaaliturvaa, niin sehän on ihan käsittämätön yhtälö. Tai jos sinun täytyy tehdä töitä viidessä tai kuudessa paikassa vuokrafirman kautta, mutta silti ikinä et saa riittävästi tunteja kasaan!” Haapanen sanoo.

Samaan aikaan kun työnhakijoille tarjolla on pääasiassa pätkätöitä, alaa ravistelee työvoimapula. Työnantajajärjestö Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan työntekijöiden saanti on heikentynyt kaikkialla Suomessa, samoin kuin opiskelijoiden into hakeutua alan ammatillisen koulutuksen pariin.

”Meillä on sopimusalatoimikunnassa aito halu korjata alaa. Emme pelkästään halua palkankorotuksia, vaan haluamme, että koko ala voisi paremmin”, Haapanen sanoo.

Siihen tarvitaan kuitenkin yhteistyötä työnantajien kanssa.

”Alaa ei pysty korjaamaan, ellei työntekijöitä aleta arvostaa”, hän lisää.

Vapaa-ajallaan Haapanen kiirehtii Aurajoen vartta pitkin kokouksesta toiseen, sillä ay-toiminnan lisäksi hän on aktiivisesti mukana paikallispolitiikassa. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden työehtosopimusneuvottelut alkavat maaliskuussa. 

Sasu Haapanen

1982 syntyy TYKSissä ja asuu koko lapsuutensa Turun Portsan puutaloalueella.

1995 alkaa soittaa kitaraa ja liittyy pian ensimmäiseen bändiinsä.

2002 kirjoittaa ylioppilaaksi ja aloittaa opinnot Åbo Akademissa.

2007 aloittaa Dennis-pizzeriassa kesätyöntekijänä.

2008 opiskelee lukukauden Oxford Brookes Universityssa Iso-Britanniassa.

2012 valmistuu kulttuurituottajaksi Turun Humanistisesta Ammattikorkeakoulusta.

2012 kokoaikainen vakituinen työsopimus.

2015 valitaan pääluottamusmieheksi ja työsuojeluvaltuutetuksi.

2019 valmistuu ammattiliittojen yhteispohjoismaisesta Geneve-koulusta.

2019 aloittaa PAMin sopimusalatoimikunnan jäsenenä.

 

 

Teksti: Minna Raitapuro

 

Uusimmat

Suosituimmat