Artikkeli - 19.02.2019 klo 14.51
Työelämä

Kilpailuttaja on avainasemassa siivoojan aseman kehittämisessä

Kilpailutus on työntekijöille raskas vaihe, jolloin työsuhteen jatkuminen on epävarmaa. Kuva: Gettyimages

Kilpailutus on työntekijöille raskas vaihe, jolloin työsuhteen jatkuminen on epävarmaa. Kuva: Gettyimages

Siivoustyötä kilpailutetaan muutamien vuosien välein: siivousliike saattaa vaihtua toiseen. Kilpailutuksen asiantuntijan Aino-Maija Lahtelan mukaan kilpailutukset ovat kiristäneet siivoojien työtahtia. Tilanne on sama kuin hoito-alalla.

Hanselin kategoriapäällikkö Aino-Maija Lahtela on tehnyt koko elämänsä työtä siivousalalla ja nyt viimeiset vuosikymmenet kilpailuttamisen parissa, niin yksityisissä yrityksissä kuin nyt valtionhallinnossa. Katse on suora ja niin myös puhe. Hän peräänkuuluttaa kilpailuttajan sosiaalista vastuuta.

Lahtela sanoo, että siivousalalla työntekijän palkkakustannukset yritysten kustannusrakenteesta ovat noin 85 prosenttia. Kun siivouslaitteet, -menetelmät ja -aineet ovat kaikilla käytännössä samat, työvoimavaltaisella alalla kilpailua käydään helposti juuri henkilöstökuluista.

Lahtelan mukaan kilpailuttajan pitää kantaa vastuunsa huomatessaan, että uusi kilpailutuskierros johtaisi yksinkertaisesti siivoojien työehtojen heikentämiseen ja ennestään tiukan työtahdin kiristämiseen.

"Kannattaako pohjamutiin asti kilpailutettua ihmistyötä kilpailuttaa jatkuvasti uudelleen?" Lahtela kysyy.

Hän vinkkaa, että hankintalaki ei määritä, kuinka usein pitää kilpailuttaa.

"Onko järkevää, että jo pohjamutiin kilpailutettu ihmistyö kilpailutetaan uudelleen ja uudelleen?", Aino-Maija Lahtela kysyy.Kuva: Lassi Kaaria

Tarjouspyyntö on tärkeä

Kun kilpailutetaan, niin ostajan avainasema liittyy Lahtelan mukaan mahdollisuuteen vaatia tarjouspyynnössä asioita, joilla poissuljetaan siivoojien aseman heikennys.

”Ostaja voi vaatia tarkalleen, millaista siivoustyön osaamista vaaditaan vaikkapa sairaalan leikkausosastolla ja millaista jollain toisella”, sairaalan siivouspäällikkönäkin työskennellyt Lahtela sanoo. Työn vaativuuden arvioinnin kautta tämä näkyy myös työntekijän palkkaryhmässä.

Hänen työnantajansa, valtion hankintatoimen kehittäjä Hansel tekee valtion kohteisiin muun muassa siivoustyön esikilpailutuksia. Yksittäinen kilpailuttaja voi edellyttää Hanselin tekemän puitesopimuksen mukaan, että siivouskohteessa käytetään työn vaativuuden pohjalta joko kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen palkkaryhmiä 1–5 tai palkkaryhmiä 6–10. Jos käytössä on muu työehtosopimus, kilpailuttaja voi vastaavasti vaatia alempaa tai ylempää palkkaryhmäluokkaa työn vaativuuden mukaan.

”Yleensä alan kilpailutuksen voittaa se, joka antaa halvimman tarjouksen, jos valintaperusteena käytetään vain hintaa. Työntekijälle maksetaan alin työehtosopimuksen mukainen palkka, ellei hankintayksikkö ole muuta edellyttänyt”, Lahtela sanoo.

Kilpailuttaja voi myös kirjata tarjouspyyntöön kohteessa vaadittavat vähimmäistyötuntimäärät.

Sama tilanne kuin hoiva-alalla

Työvoimavaltaisella alalla työn tehostaminen on vaikeaa laadun kärsimättä. Lahtela piirtää paperille vaakasuoran viivan ja toisen sen alle. Yläviiva kuvaa sitä laatutasoa, mitä ostajalle luvataan, alempi viiva sitä, mihin siivoushenkilön määrällä on mahdollista päästä.

”Työmäärä on moninkertainen siihen nähden, mihin henkilöstö kykenee.”

Lahtela sanoo tiukasti, että sikäli siivousala on täysin samassa tilanteessa kuin hoiva-ala. Siellä liian vähäinen hoitajien määrä näkyy hoidon laiminlyönteinä.

Menetelmä- ja aikastandardit tulivat jo 1970-luvun alussa siivouksen työmäärän arviointiin. Hän pitää niitä tasavertaisena perustana laskea siivoustyön vaatima aika ottaen huomioon likaisuus- ja kalustusasteet.

”Kilpailutuksissa standardeja ei käytetä eikä enää voi ajatellakaan, että ne otettaisiin käyttöön, koska silloin siivouksen hinta kaksinkertaistuisi”, Lahtela sanoo.

Liikkeen luovutus säilyttäisi vanhana työntekijänä

Kilpailutuksessa työntekijän työsuhde voi olla katkolla. Usein kilpailutuksen voittanut yritys ottaa osan hävinneen yrityksen työntekijöistä palkkalistoilleen. Jos siirtyviä on yli puolet työntekijöistä, liikkeen luovutuksen tunnusmerkit täyttyvät. Silloin työntekijän työsuhteen ehdot säilyvät entisinä.

Lahtelan mielestä liikkeen luovutus on työntekijöiden suoja, mutta hän harmittelee, että kiinteistöpalveluyritykset eivät pidä liikkeen luovutuksista.

Työntekijän palkkaa ei voi noin vain pudottaa kilpailutuksessa. Lahtela viittaa Korkeimman oikeuden KKO:n päätökseen vuodelta 2015. PAMin ajamassa tapauksessa kiinteistöpalveluyritys ei saanut alentaa työntekijänsä työehtosopimusta ylittäviä palkkoja työehtosopimuksen tasolle sillä perusteella, että yritystä uhkasi häviäminen kilpailutuksessa.

Näin sanoo hankintalaki

– Voittajaksi kilpailutuksessa on aina valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Se tarkoittaa joko hinnaltaan halvinta, kustannuksiltaan edullisinta tai hinta-laatusuhteeltaan parasta tarjousta.
– Hinta-laatusuhteen vertailuperusteet voivat liittyä esimerkiksi yhteiskunnallisiin, ympäristöön tai sosiaalisiin näkökohtiin.
– Oikeuskäytännön mukaan ostaja ei voi asettaa tarjouspyynnössä ehdotonta edellytystä, jonka mukaan tarjoajan tulee kuulua tietyn työehtosopimuksen piiriin. Kilpailuttaja voi sen sijaan edellyttää, että tarjoajat noudattavat työsuhteissaan palvelujen suorituspaikassa sovellettavaa yleissitovaa työehtosopimusta sekä lainsäädännössä tai yleissitovassa työehtosopimuksessa säädettyä vähimmäispalkkaa koskevia ehtoja.
Lähde: Kilpailu- ja kuluttajaviraston KKV:n erikoistutkija Emmi Silvo

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat