Uutinen - 07.07.2020 klo 14.59
Lainsäädäntö

Kanneoikeus antaisi ammattiliitolle enemmän toimivaltaa hyväksikäytön kitkemisessä

Hyväksikäyttötapauksissa ammattiliitto voisi riitauttaa esimerkiksi alipalkkauksen ja laittomat välitysmaksut työntekijöiden puolesta, mikäli sillä on itsenäinen kanneoikeus. Kuva: GettyImages.

Hyväksikäyttötapauksissa ammattiliitto voisi riitauttaa esimerkiksi alipalkkauksen ja laittomat välitysmaksut työntekijöiden puolesta, mikäli sillä on itsenäinen kanneoikeus. Kuva: GettyImages.

Kanneoikeus toisi ammattiliitolle valtuudet auttaa paremmin heikommassa asemassa olevia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.Ilmiön kitkemiseksi tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia.

PAMilla on aktiivinen rooli jäsenten oikeuksien turvaamisessa, mutta myös laajemmalle ulottuva tehtävä palvelualojen edunvalvojana kaksien työmarkkinoiden syntymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemisessä. Liiton apu ulottuu myös niihin työntekijöihin, jotka ovat joutuneet hyväksikäytön kohteeksi, mutta eivät ole olleet liiton jäseniä.

”PAM avustaa poliisia palkkasaatavien laskennassa rikosta tutkittaessa aina kun poliisi sitä pyytää, ja olemme myös olleet mukana todistamassa oikeudenkäynneissä. Teemme tiivistä yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa”, kertoo Helsinki-Uudenmaan aluepäällikkö Johanna Sparf.  

Helsinki-Uusimaan aluetoimistossa on tällä hetkellä noin 200 erimielisyystapausta hoidettavana, joista neljännes on kiinteistöpalvelualalta ja pääsääntöisesti maahanmuuttajataustaisten jäsenten tuomia.

”Jutut ovat useimmiten peräisin pienistä yrityksistä. Isoimmissa yrityksissä pääluottamusmiehet hoitavat jäsenten asiat”, Sparf kertoo.  

Järjestäytyminen on aluepäällikön mukaan korkea kynnys sellaiselle työntekijälle, joka on ihmiskauppaa hipovassa tilanteessa. 

”Vaikka olisitkin liiton jäsen, et välttämättä uskalla tuoda asiaa esiin omalla nimelläsi, niin kuin tilanne vaatii. Tapauksen selvittämisen edellytyksenä on, että voimme olla työnantajaan yhteydessä ja kertoa ketä asiaa koskee”. 

”Usein ulkomaalaiselle työntekijälle maksetaan pientä palkkaa ja/tai teetetään pitkää päivää juuri hänen etnisen taustansa vuoksi. Kun työntekijän tiedetään olevan riippuvainen työpaikasta oleskeluoikeuden säilyttämisen vuoksi, hänen tietämättömyyttään suomalaisesta lainsäädännöstä käytetään hyväksi.”

 

Lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan hyväksikäytön kitkemiseksi


Ammattiliiton kanneoikeus edesauttaisi hyväksikäyttötapausten esiintuomista. Kanneoikeudella tarkoitetaan oikeutta nostaa kanne työntekijän puolesta. Heikomman suoja ja oikeusturva parantuisi työelämässä.

Kanneoikeus

Yksittäiselle työntekijälle kynnys nostaa kanne työnantajaa vastaan on iso. Hankalan, hitaan, epävarman ja kalliin prosessin päälle pelkona on silmätikuksi joutuminen ja työpaikan menettäminen. Ammattiliittojen itsenäinen kanneoikeus olisi merkittävä apu työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa. 

”Usein työntekijä pelkää oleskelulupansa puolesta, ja jos työpaikka lähtee alta, se tietää lähtöpasseja Suomesta. Jotta PAM voisi lähteä hoitamaan työntekijän tapausta, siihen tarvitaan tämän lupa, koska ilman valtuuttamista se ei onnistu. Se on usein myös syy siihen, että asia jätetään sikseen”, lisää Sparf.

”On hyvin tyypillistä, että tapaukset tulevat PAMin käsiteltäväksi vasta työntekijän vaihdettua työpaikkaa, koska henkilö ei ole uskaltanut ottaa asiaa aiemmin esille. Se on toisaalta ymmärrettävää”.

”Samat tekijät sekä altistavat työriistolle, että nostavat uhrien ilmoittamiskynnystä hyväksikäytöstä. Niitä ovat kielitaidon puute ja eristetyt työskentelyolosuhteet, mikä on hyvin yleistä siivousalalla.”
 

Johanna Sparfin mukaan lainsäädäntömuutoksia olisi ensi kädessä tehtävä, jotta työvoiman hyväksikäyttöä voitaisiin hillitä.

”Nykytilanteessa emme voi toimia, jos työntekijä ei uskalla antaa asian hoitamiseen valtuutusta koska pelkää henkensä tai oleskelulupansa puolesta. Ammattiliitoille pitäisi saada työkaluja, kuten esimerkiksi kanneoikeus, jotta voimme toimia virallisesti näissä tilanteissa”.    

Lisää valtuuksia ja resursseja viranomaisille

Vaikka liitto tekee parhaansa ulkomaalaisten työntekijöiden aseman parantamiseksi työmarkkinoilla, on huomioita kiinnitettävä erityisesti viranomaisten valtuuksiin ja resursseihin. 

PAMin lakimies Suvi Vilchesin mukaan liitto on jo pitkään pyrkinyt pitämään hyväksikäytön  torjuntaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. 

”Viimeisten kymmenen vuoden aikana PAM on ehdottanut lainsäädännöllisiä ja työsuojelullisia toimia. Viimeksi kesäkuun alussa toimme esille yhdessä SAK:n kanssa 10 kohdan listan muutosesityksiä nykyisiin viranomaiskäytäntöihin ja lainsäädäntöön ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi”, hän muistuttaa.

 ”Monesti sijaiskärsijäksi joutuu uhri, eli ulkomaalainen työntekijä itse, joka on vaarassa menettää oleskelulupansa ja joutua karkotetuksi. Sen sijaan rikkomuksiin syyllistyneen työnantajan riskit joutua vastuuseen ovat pieniä”, Vilches painottaa.

Hän oli myös kesäkuun alussa työ- ja elinkeinoministeriön asettaman hyväksikäytön torjuntaan koskevan työryhmän kuultavana. 

PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo tviittasi tarvittavista toimenpiteistä 5.7.2020 seuraavasti: ”Lääkkeitä olisi monia, alkuun poliisille resursseja tutkintaan, aluevalvontavirastolle oikeudet tuntuviin hallinnollisiin sanktioihin, alipalkkauksen kriminalisointi ja ammattiliitoille kanneoikeus. Lisäksi hankintalain korjaukset työehtojen noudattamisesta ja palkkauksesta, tilaajavastuulakiin, ketjuvastuu, veronumero käyttöön siivous-, kiinteistöhoito- ja ravintola-aloilla”.

”PAM hoitaa ne tapaukset, jotka tulevat liiton tietoon. Olemme tietenkin valmiita käymään keskustelua, miten saisimme rohkaistua työntekijöitä antamaan meille juttuja hoidettavaksi”, Vilches sanoo.

Vilches tietää, että erimielisyystapausten selvittelyssä saattaa mennä valitettavan pitkään. 

”Liitolla on tuhansia juttua hoidettavana ja monesti työnantajan vastineessa kestää myös. Kaikki riippuu myös siitä, kuinka hyvin tietoa on saatavana ja kuinka yhteistyöhaluisia työnantajat ovat. Oikeusprosessit vievät lisäksi päälle oman aikansa”. 

Esimerkkinä Vilches mainitsee tapauksen, jossa on osallisena Helsingin Sanomien Siivoton ala -jutussakin mainittu SMC Palvelu Oy. Yritys, teetti siivoojalla ylipitkiä päiviä ja ilmaisia työtunteja.
Kohteet olivat etupäässä Espoon alueen kouluja. Tapaus tuli esiin vuonna 2016, jonka jälkeen riitaa on käsitelty käräjäoikeudessa ja tällä hetkellä se on yhä käsittelyssä hovioikeudessa.

Liittoon kuulumisen ansiosta työntekijä kuitenkin sai asiaansa oikeuden käsittelyyn ilman riskejä oikeudenkäyntikuluista ja käräjäoikeus katsoi työntekijälle kuuluvan kymmenien tuhansien saatavat. 

Siivousala suurennuslasin alla

  • Siivousala on yksi työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan riskitoimialoista Suomessa. Alalla on poikkeuksellisen paljon maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan, pääkaupunkiseudun siivoojista lähes puolet ovat maahanmuuttajataustaisia.  Siivousala työllistää myös paljon turvanpaikanhakijoita. Aluehallintoviraston tekemät valvontahavainnot tukevat myös tätä. Yrityksissä, joissa aluevalvontavirasto teki tarkastuksia (107 yritystä) vuonna 2018, noin kymmenesosa työntekijöistä oli turvanpaikanhakijoita.    
  • Kovasta kilpailusta johtuvat alihintaiset tarjoukset sekä alihankintaketjutus lisäävät hyväksikäytön riskiä siivousalalla ketjun loppupäässä. Alihankintaketjut heikentävät myös valvontaa alalla.
  • Veronumeron käyttöönotto siivousalalla olisi yksi tapa valvoa työoloja paremmin.
     

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat