Artikkeli - 20.12.2015 klo 14.08

Jollei jouluna ois lunta

Lumitykit eivät päässeet laulamaan Himoksella vielä joulukuun alussa, ja Paavo Hienolan täytyi keskittyä huolto- ja rakennustöihin. Kuva: Mikko Vähäniitty

Lumitykit eivät päässeet laulamaan Himoksella vielä joulukuun alussa, ja Paavo Hienolan täytyi keskittyä huolto- ja rakennustöihin. Kuva: Mikko Vähäniitty

Jokavuotinen jännitysnäytelmä hiihtokeskuksissa: koska talvi tulee? Ennusteita seurataan herkeämättä esimerkiksi Himoksella. Laskettelukausi alkaa jatkossa yhä myöhemmin, mutta kylpylä ja golfkenttä voivat auttaa – ja ehkä lasketteluhalli.

Puoli senttiä tuoretta, märkää lunta peittää kuraista maata Himosvuoren juurella, Jämsässä. Hiihtokeskuksen perinteiset avajaiset pitäisi järjestää kolmen päivän päästä itsenäisyyspäivän aattona, mutta puoli senttiä ei riitä lasketteluun, eikä lisää lunta tai lumitykkien tarvitsemaa pakkasta ole lähipäivinä tulossa. Yhtä lumimyräkkäistä viikonloppua lukuunottamatta syksy on ollut lämmin.

Rinnetyöntekijä Paavo Hienola astelee kumisaappaissaan tarkastamaan lumitykin suodatinta. Sen ylemmäs rinteeseen on tänään turha lähteä, ja niinpä Hienola työtovereineen on tehnyt muita töitä: esimerkiksi peittänyt ojia, joita on kaivettu lumetusjärjestelmän tehonlisäykseen liittyvää sähkötyömaata varten.

– Saadaan ne umpeen, ennen kuin talvi tulee, hän toteaa.

Rakennus- ja huoltotöille on nyt riittänyt aikaa, kun lumetus- tai rinnetöihin ei pääse. Siirrettävät tykit ja yli 20 kilometriä pitkä lumetusjärjestelmäverkosto odottavat kylmempiä kelejä.

– Säät määrittävät meidän työmme, Hienola tiivistää. Hänelle se on enemmän kuin tuttua, sillä kesäisin hän keskittyy toiseen ammattiinsa, yhtä lailla säistä riippuvaiseen mansikanviljelyyn.

– Samaa Forecan seuraamista kesät talvet, heittää Hienolan pomo, liiketoimintajohtaja Jouni Ojala. Puheista huomaa hänenkin seuraavan ennusteita tarkkaan ja tuntevan näiden seutujen ilmaston oikut.

Samaan aikaan kun täällä odotetaan talvea, maailman johtajat neuvottelevat Pariisissa uudesta sopimuksesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tulevina vuosikymmeninä pakkasten odotukseen liittyvä jännitys tuskin ainakaan helpottaa Himoksella. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Jämsässä vuoden keskilämpötila on noussut muutamassa vuosikymmenessä jo yli asteen, ja ennusteen mukaan lämpötila on parhaassakin tapauksessa nousemassa vielä noin 1,5 astetta 2080-luvulle mennessä. Jos maailman kasvihuonepäästöjä ei saada kuriin, nousu voisi olla vielä yli 3 astetta.

Muutos saattaa vaikuttaa pieneltä, mutta tällöin ainoastaan yhden kuukauden, helmikuun, keskilämpötila pysyisi selvästi pakkasen puolella. Tosin vaihtelua eri vuosien välillä olisi kuten ennenkin.

Ilmatieteen laitos on myös laskenut, että Keski-Suomessa luminen jakso lyhenisi keskimäärin noin 40 päivällä vuodessa 2030-luvun loppuun mennessä, kun verrataan viime vuosisadan loppupuoleen.

Tutussa joululaulussa naapurin pieni Ville keksii, että Joulupukki voi kulkea helikopterilla, jollei jouluna ole lunta. Mutta miten hiihtokeskukset ja niiden ympärille rakennetut muut palvelut voivat varautua lyheneviin talviin? Saapuuko vaikkapa brittituristi jatkossa Suomeen viettämään joulunsa, jos lumesta ei ole varmuutta?

Rinne katon alle

Muutaman sadan metrin päässä lumitykeistä, Hiihtokeskus Himosvuori -konsernin toimiston kokoushuoneessa, markkinointijohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Päivi Kuokkanen istahtaa pöydän ääreen ja kaataa kahvia. Hänen takanaan olevan seinän täyttävät alueen asemakaavakartat ja kuvat tulevaisuuden suunnitelmista. Kuokkanen kertoo, että kauden avajaisia lykätään, koska ainakin niinsanotut perherinteet pitäisi ensin saada auki. Ehkä joulunalusviikonloppuna voitaisiin juhlia, jos luvatut pakkaset saapuvat.

Himoksella on lasketeltu jo 31 vuotta, mutta luonnonlumi ei koskaan riitä siihen, että rinteisiin saataisiin vähintään puolen metrin tiivis lumikerros. Tykkilumi myös sulaa luonnonlunta hitaammin. Nyt ja tulevaisuudessa lumetus on siis se keino, joka takaa laskettelukaudelle tietyn pituuden, Kuokkanen kertoo.

– Mehän sen talven tuonne rinteeseen teemme, mutta siihen tarvitaan pakkasia, hän toteaa.

– Joulusesonki pitäisi saada niin sanotusti kotiutettua koko kaudenkin tulosta silmälläpitäen. Jos se jostain syystä menetettäisiin, se ei ole maailmanloppu, mutta menetettyä sesonkia ei takaisin saa. Jos kuitenkin siitä eteenpäin säiden haltija kohtelisi meitä hellin käsin, ja talvisäät olisivat kohtuullisen hyvät, niin olemme huomanneet, että laskettelija yrittää usein myöhemmin talven aikana saada ne omat käyntikertansa kasaan.

Entä jos 2030-luvulla talvi on nykyistä lyhyempi, kuten Ilmatieteen laitoksen laskelmat ennustavat?

– Uskomme, että pakkasia jatkossakin on, eli lumetuksella voidaan tähän haasteeseen vastata. Mutta seuraava steppi on sitten se, että viedään yksi rinne katon alle eli rakennetaan lasketteluhalli, Kuokkanen sanoo ja osoittaa seinälle kiinnitettyä havainnekuvaa rinnettä ylös kulkevasta lasiseinäisestä hallista. Kuvassa maa sen ympärillä on valkoinen.

Himoksen Länsikeskuksen vuonna 2012 hyväksytyssä asemakaavassa on varaus myös lasketteluhallille, mutta toteutusaikataulu on vielä epäselvä. Kuokkanen pitää kuitenkin hallin rakentamista kymmenen vuoden tähtäimellä realistisena. Suunnitelmien mukaan se olisi noin 400 metriä pitkä, korkeuseroa olisi 95 metriä ja laskemaan pääsisi ympäri vuoden.

– Koemme, että se on koko Himoksen alueen ja koko Jämsän yhteinen asia, ei vain meidän yhtiömme juttu.

Hiihtokeskusyhtiön muskelit eivät hankkeeseen yksin riitä. Lisäksi ainakin toistaiseksi pankeista on vaikeata saada kymmenien vuosien lainoja matkailuhankkeisiin, vaikka niissä usein on kyse juuri pitkän aikavälin investoinneista. Tähän Kuokkanen kaipaa parannusta.

Tekemistä lumettomallekin ajalle

Hiihtokeskusyhtiön toiminta keskittyy talveen, mutta pikkuhiljaa kehitellään houkuttimia myös muiden vuodenaikojen matkailijoille. Nyt tarjotaan jo esimerkiksi frisbeegolfia, patikointia ja maastopyöräilyä, ja Päivi Kuokkasen mukaan näitä mahdollisuuksia on tarkoitus kehittää. Alueen muut yritykset tuovat lisää vaihtoehtoja valikoimaan.

– En näe mitään Himokselle syntyvää uutta tuotetta kilpailijana, vaan ne täydentävät tämän alueen vetovoimaisuutta. Jokaisen pitää sitten vain tehdä parhaansa oman palvelunsa esilletuomiseksi, Kuokkanen muotoilee.

Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitos Metlan selvityksessä pidetään kesämatkailutuotteiden kehittämistä tärkeänä keinona, kun Suomen matkailuala varautuu ilmastonmuutokseen. Toisaalta useat asiantuntijat ja järjestöt ennustavat, että jos Alpeilla luminen kausi käy nykyistä lyhyemmäksi ja epävarmemmaksi, Suomi – ainakin Lappi – voi saada lisää ulkomaisia talvituristeja. Tätä mahdollisuutta korostaa myös Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors. Etelä-Suomen hiihtokeskukset taas elävät pohjoisen talven ja Keski-Euroopan lumettomuuden välimaastossa, hän toteaa.

– Lumetustekniikka ja -osaaminen on kuitenkin kehittynyt. Voi olla, että jatkossa Etelä-Suomessa talven löytää vain hiihtokeskuksesta. Yksikin pakkasyö kun voi riittää siihen, että ensimmäinen rinne saadaan auki, Lindfors pohtii.

Jopa pohjoisessa Lapissa talvi on lyhenemässä, mutta joulukuu säilyisi pakkaskuukautena. Rovaniemen korkeudella voi 50 vuoden päästä jo olla selkeä mustan joulun riski.

Lindfors ja työnantajaliitto Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan ekonomisti Jouni Vihmo sanovat, että ilmastonmuutoksella on joka tapauksessa taloudellisia vaikutuksia matkailualalle, mutta niitä on hyvin vaikeata arvioida. Vihmo muistuttaa, että Suomessa matkaillaan lopulta enemmän kesäisin kuin talvisin. Herää kysymys, voisiko Suomi nousta myös matkakohteeksi, johon kesäisin paetaan Etelä-Euroopan helteitä.

Musiikkia ja kylpemistä

Palataan kuitenkin Himokselle ja joulukuun alkuun. Vaikka rinteet ovat kiinni, alueella on elämää. Sesonkien välillä hotelli on vielä suljettu ja ravintolat toimivat pääosin vain viikonloppuna, mutta seudulla on satoja vuokramökkejä ja 7 vuotta sitten avatulla Himos Areenalla järjestetään keikkoja perjantaisin ja lauantaisin. Mönkijöitäkin on, jos joku ryhmä haluaisi safarille.

Harmaassa mökissä, jonka taustalla pienen järven toisella puolella nousevat Himoksen Länsirinteet, on käynnissä siivous. Viimeisimpien asiakkaiden olisi pitänyt hoitaa homma itse, koska he eivät olleet tilanneet siivousta Himos Mökkipalveluilta, mutta toisin kävi. Roskaa ja tyhjiä tölkkejä riittää, sohvalla ja sängyssä – onneksi vain yhdessä – on oksennusta.

Olli Jakoaho päätyi hommiin, kun pikkujoulunviettäjät eivät siivonneetkaan itse. Kuva: Mikko Vähäniitty

– Joskus käy näin, kun poikaporukalla lähdetään mökille viettämään pikkujouluja, toteaa siivooja Olli Jakoaho pudotellessaan yläkerran sänkyjen lakanoita alakertaan.

Asiakkaille lähtee siivouksesta lasku perään. Joskus mökkejä saattaa olla vielä paljon törkyisemmässä kunnossa.

– Onneksi sellaisia ei tule vastaan ihan joka päivä, tai edes joka kuukausi.

Mökkipalvelut on osa HimosLomia, joka omistaa myös Himos Areenan. Yhtiörypäs on yhdessä Holiday Clubin kanssa tuomassa alueelle vielä jotain, mikä ilahduttaa myös muita alueen yrityksiä: kylpylähotellin. Sellaista on Himokselle puuhattu jo pitkään, ja pari suunnitelmaa on vuosien varrella kaatunut. Nyt odotetaan viimeisiä Jämsän kaupungin päätöksiä, mutta rakennustöiden on määrä alkaa vuonna 2017. Alueen muissakin yrityksissä odotetaan, että kylpylä tekisi Himoksesta yhä enemmän ympärivuotisen matkakohteen – sinne kun voi mennä, vaikka sää olisi huono.

– Nytkin viikonloput ovat meillä vilkkaita, on lunta tahi ei, Jakoaho kertoo.

– Työt tehdään joka tapauksessa. Tähän aikaan vuodesta on esimerkiksi suursiivouksia ja huoltoa, mitä ei vilkkaimman sesongin aikana ehdi.

Vaikka Himos tunnettiin aikanaan lähinnä talviurheilukohteena, nyt musiikkifestivaalit ovat kasvattaneet HimosLomien kesäsesongin jo suunnilleen yhtä rahakkaaksi kuin talvisesongin. Jakoaho ennustaa olohuonetta siivotessaan, että jatkossa kesä kasvaa yhä suuremmaksi osaksi alueen bisnestä.

Talveksi hänkin silti toivoo lunta: tulisihan mökkeihin silloin lisää asiakkaita pikkujoulun viettäjien ja yritysporukoiden täydennykseksi.

– Itselleni ei ole mitään suurempaa merkitystä, onko joulu valkea vai ei, kun olen luvannut olla töissä. Mutta olisihan se mukavaa.

Kerma kakun päällä

Taas seinillä ja pöydällä on asemakaavakarttoja: golfviheriöitä ja tontteja niiden ympärillä. Kesällä 2013 avattu golfkenttä lienee musiikin jälkeen Himoksen kesien toiseksi suurin vetonaula. Kenttää operoi Himos Resort -yhtiö, jonka toimisto on HimosLomien vastaanoton ja pienen kaupan välissä, hieman kauempana rinteistä Areenan ja Himos Hotellin naapurissa.

Juuri edellisestä tapaamisesta saapunut vt. toimitusjohtaja Olli Haapalainen kertoo, että Himos Resortille rahallisesti itse golfkenttää suurempi bisnes on kenttää ympäröivän alueen tonttien ja mökkien myynti. Vaikka talvien lyheneminen voisi entisestään pidentää golfkautta, joka tänä vuonna päättyi marraskuun puolivälissä, se ei edistäisi tämänkään yrityksen menestystä – ennemmin päinvastoin.

– Toivomme hyviä talvia, koska silloin alue on houkuttelevampi ja mökkien myynti sujuu, Haapalainen sanoo.

Hänkin on innoissaan kylpyläsuunnitelmasta, koska se edistäisi Himoksen nousua entistä enemmän koko vuoden matkakohteeksi.

– Se on kuin kerma kakun päällä.

Ulkona seisoo vielä hiljainen Himosvuori, jonka päältä kermakuorrute – se lasketteluun riittävä lumikerros – toistaiseksi puuttuu. Iltapäivä pimenee. Vuoren juurella rinnetyöntekijä Risto Hahl kauhoo kaivurilla hiekkaa tulevaa sähkökeskusta ympäröivien kaivantojen täytteeksi. Paavo Hienola on siirtynyt avuksi lapiohommiin.

– Tässä riittää töitä, ja ensi vuonna on taas varmasti uusia hankkeita, Hienola arvelee.

Viereisessä hallissa kollegat Heikki Piispala ja Anatoli Nuija tarkastavat ja huoltavat hiihtohissien vetolaitteita yksi kerrallaan. Hyvällä säällä huoltoa voisi tehdä ulkona, mutta nyt on parempi tulla tänne sisälle, missä katonrajasta roikkuu hissien sompia ja ankkureita. Pakko on vielä kysyä miehiltä veikkaus: koska laskettelukausi saadaan avattua?

– Toivottavasti jouluksi.

Lumetus Himoksella käynnistyi jälleen juuri ennen paperisen Pam-lehden painoonmenoa maanantaina 14.12., mutta loppuviikosta sää lämpeni jälleen.

Lisätietoa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista Suomessa: ilmasto-opas.fi

Alppihiihtäjien ja lumilautailijoiden kampanja ilmastonmuutosta vastaan: protectourwinters.fi

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat