Uutinen - 28.02.2020 klo 13.30
EU

Eurooppalainen minimipalkka ei saa vaarantaa Pohjoismaisia työmarkkinaneuvotteluja

”Kaikelle EU-lainsäädännölle vaaditaan laaja tuki. Komission on siis pakko kuunnella jäsenmaita ja löytää tarpeeksi joustava ratkaisu”, sanoo PAMin Josetta Nousjoki aloitteesta. Kuva: Eeva Anundi

”Kaikelle EU-lainsäädännölle vaaditaan laaja tuki. Komission on siis pakko kuunnella jäsenmaita ja löytää tarpeeksi joustava ratkaisu”, sanoo PAMin Josetta Nousjoki aloitteesta. Kuva: Eeva Anundi

EU:n uuden komission tavoitteena on taata oikeudenmukainen minimipalkka kaikille Euroopan unionin työntekijöille. PAMin kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija Josetta Nousjoki näkee komission aloitteessa paljon hyvää.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi komissiota muodostettaessa, että hän tuo aloitteen minimipalkasta komission käsiteltäväksi ensimmäisten kuukausien aikana. Komissio on järjestänyt vähimmäispalkasta ensimmäisen vaiheen kuulemisen, jonka aikana eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet saivat esittää kantansa aloitteeseen. 

PAM teki sen osalta yhteistyötä sekä kansallisten että eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Liitto osallistui SAK:n kannan valmisteluun. Komissio tavoittelee eurooppalaista ratkaisua, joka edistäisi vähimmäispalkkojen nostamista ja erityisesti palkkatason parantamista. Tähän tavoitteeseen PAM suhtautuu positiivisesti. 

”Samalla yhteisen eurooppalaisen ratkaisun pitää olla sellainen, että se turvaa Suomen järjestelmään kuuluvan työehtosopimusten yleissitovuuden”, sanoo PAMin kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija Josetta Nousjoki.

Komission ensimmäisen kuulemisen ongelmana on, ettei siinä kiinnitetä riittävästi huomioita keinoihin, joilla työehtosopimusneuvotteluja vahvistettaisiin EU-maissa. Koko Euroopan palkansaajanliike pitää tärkeänä, että vähimmäispalkka-aloitteen rinnalla vahvistetaan myös työmarkkinajärjestöjen mahdollisuutta parantaa palkkoja neuvottelemalla.

”Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen tasaveroiset neuvottelut ovat ensisijainen keino palkkojen määrittelyyn. Komission pitää tukea neuvottelurakenteiden vahvistamista niissä maissa, joissa ne ovat heikot tai olemattomat. Myös työntekijöiden vapaan järjestäytymisen turvaamiseksi tarvitaan toimia”, Nousjoki sanoo.

”Työntekijöiden toimeentulossa on valtavia eroja sekä EU-maiden kesken, että niiden sisällä. Esimerkiksi joissain Kaakkois-Euroopan maissa vähimmäispalkat ovat niin pieniä, etteivät ihmiset tule niillä toimeen”. 

Nousjoki nostaa esimerkiksi esille Bulgarian, jossa minimituntipalkka on 1,70 euroa. 
”Elämiseen riittämättömät palkat ovat ongelma, joka ei ole korjaantunut kansallisilla toimilla. Siksi myös osa eurooppalaisista palkansaajajärjestöistä on vaatinut asiaan laajempia ratkaisuja”, hän sanoo.

Pohjoismainen autonomia palkanmäärittelyssä työmarkkinoilla

Vähimmäispalkat määritellään Euroopan maissa eri tavoin. 22 maassa vähimmäispalkka on kirjattu lakiin. Suomessa palkkojen minimitaso määräytyy työmarkkinoilla työnantaja- ja työntekijäliittojen neuvotteluissa ja kirjataan työehtosopimuksiin. 

”Lakisääteiselle minimipalkalle ei ole Pohjoismaissa tarvetta. Valtion puuttuminen työmarkkinoiden neuvotteluihin ei sovi järjestelmiimme”, Nousjoki sanoo.

Pohjoismaisissakin työmarkkinajärjestelmissä on eroja. Ruotsissa ei esimerkiksi ole työehtosopimusten yleissitovuutta. Siellä suhtaudutaan kriittisemmin minimipalkka-aloitteeseen kuin Suomessa.

Yhteinen tavoite on kuitenkin, ettei yleiseurooppalaisella sääntelyllä saa romuttaa toimivaa pohjoismaista neuvottelujärjestelmää.

Mikä on eurooppalaisen sääntelyn tuoma hyöty?

Aloitteen taustalla on tarve vähentää köyhyyttä ja palkkaeroja Euroopassa. Olennaista on myös palkkakilpailun rajoittaminen.
EU:n työelämälainsäädäntö pyrkii työntekijöiden suojelemisen ohella estämään kustannuskilpailua unionin sisämarkkinoilla työntekijöiden oikeuksia heikentämällä. Periaatetta ei kuitenkaan ole sovellettu palkkaukseen – rajoja kilpailukyvyn parantamiseen alhaisilla palkoilla ei ole ollut. Palkkakilpailun rajoittaminen voisi parantaa suomalaisen työntekijän asemaa.
 
Isot EU-maat Saksa ja Ranska haluavat eurooppalaisen vähimmäispalkan, joten tahtoa asian eteenpäin viemiseen riittää. Komissio ei ole vielä julkistanut, säätäisikö se vähimmäispalkoista direktiivillä, suosituksella vai jollain muulla keinolla. Se analysoi nyt ensimmäisen kuulemisen vastaukset ja tekee sitten esityksen, joka lähtee lausuntokierrokselle.

”Kaikelle EU-lainsäädännölle vaaditaan laaja tuki. Komission on siis pakko kuunnella jäsenmaita ja löytää tarpeeksi joustava ratkaisu”, Nousjoki sanoo.

 

Eurooppalainen vähimmäispalkka puhuttaa

SAK

FINUNIONS

UNI Global Union

ETUC

Minimipalkka - mistä on kyse?

Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin on kirjattu ihmisten oikeus oikeudenmukaiseen palkkaan, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason. Periaate sisältyy myös EU:n sosiaalisten oikeuksien pilariin, jonka EU- instituutiot hyväksyivät vuonna 2017. Sen mukaan työntekijöiden on saatava riittävä vähimmäispalkka, joka tyydyttää työntekijän ja hänen perheensä tarpeet. Sen lisäksi työssäkäyvien köyhyys on estettävä.

Lue lisää vähimmäispalkasta Euroopan komission tiedotteessa 14.1.2020.

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat