Artikkeli - 14.12.2018 klo 15.45
EU

Euroopan parlamentti otti tiukan kannan ja haluaa puuttua nollatuntisopimuksiin

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula Natri käyttäisi alustatalouden työntekijästä yrittäjä-sanan sijasta termiä näennäisyrittäjä. Kuva: STT Lehtikuva

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula Natri käyttäisi alustatalouden työntekijästä yrittäjä-sanan sijasta termiä näennäisyrittäjä. Kuva: STT Lehtikuva

Useampi parlamenttikausi on pyörähtänyt siitä, kun Euroopan unionissa on viimeksi saatu eteenpäin merkittäviä päätöksiä työoloihin liittyen. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri iloitsee siitä, että sosiaalisen Euroopan saralla koetetaan saada asioita eteenpäin.

"Nyt on astunut voimaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivi, joskin kuljetusalalle sitä vielä neuvotellaan. Joulukuun täysistunnossa kolmikantaneuvotteluita kohti puolestaan eteni Euroopan työviranomaisen perustaminen ja marraskuussa Strasbourgin täysistuntosalissa äänestettiin parlamentin kannasta niin kutsuttuun työolodirektiiviin. Pitkään odotettuja parannuksia sosiaalisen Euroopan saralla koetetaan vihdoin saada eteenpäin", europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri iloitsee.

Työolodirektiivin osalta parlamentti vahvisti marraskuun äänestyksissä tiukan kannan: Euroopan unioni haluaa puuttua nollatuntisopimuksiin. Työolopaketissa työnantajan oikeus teettää työtä ilman taattuja työtunteja rajoitettaisiin kuuteen kuukauteen. Tämän jälkeen työtuntien vakiintumista tarkasteltaisiin puolen vuoden välein. Ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen työntekijälle pitäisi taata vähintään 75% toteutuneista työtunneista seuraavaksi kuudeksi kuukaudeksi.

Jos siis esimerkiksi varastotyöntekijä tekee töitä nollatuntisopimuksella, mutta todellisuudessa työskentelee keskimäärin 30 tuntia viikossa, kuuden kuukauden jälkeen työsopimukseen pitää kirjata jatkossa vähintäänkin 22,5 tunnin viikoittainen työaika.

"Uudistus parantaa nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa myös Suomessa. Maassamme on käytössä parlamentin nyt esittämän kaltainen työajan vakiintumisen malli. Se ei kuitenkaan takaa automaattista oikeutta vähimmäistunteihin, kuten parlamentin ajama malli tekee", parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa vaikuttava Miapetra Kumpula-Natri huomauttaa.

"Jos parlamentin kanta saataisiin läpi vielä kolmikantaneuvotteluissa jäsenmaiden ja komission kanssa, tulisi Suomenkin päivittää lakinsa konkreettisemmin auttamaan nollatyötuntisopimuksella työtä tekevien asemaa", Kumpula-Natri sanoo.

Työolodirektiivillä halutaan myös vahvistaa työntekijöiden oikeutta saada työsopimus kirjalliseen muotoon. Kirjallisesti pitäisi esittää jatkossa ainakin työaika, irtisanomisaika ja oikeus sosiaaliturvaan.

Myös alustatyö kuriin

Mielenkiintoisena lisänä työolopaketissa pohdittiin myös nykyaikaista määritelmää työntekijälle. Syy piillee älypuhelimissa, sillä niitä löytyy tätä nykyä lähes jokaisen taskusta. Mobiilisovelluksien ja uuden teknologian mahdollistamien uusien palveluiden myötä myös työmarkkinoille on syntynyt iso joukko alustatyöntekijöitä, joihin esimerkiksi uuden sukupolven pyörälähetit ja Uber-kuskit lukeutuvat.

"Alustatyöntekijöitä on ollut vaikea sovittaa nykyisiin kategorioihin, työntekijäksi tai yrittäjäksi. Joskus käytetään harhaanjohtavasti nimitystä ”kevytyrittäjä”. Jos yrittäjäsanaa on kerran pakko käyttää, niin mielestäni joskus sopii kuvaavammin jopa termi näennäisyrittäjä."

Ongelma niin Suomessa kuin Euroopassakin on ollut se, etteivät nämä ”yrittäjät” nauti yrittäjien, saati sitten työntekijöiden turvasta. Avoimia kysymyksiä on ollut useita, kuten kuka maksaa heidän sosiaalimaksunsa tai veronsa.

"Valitettavasti pykäliin ei saatu sisällytettyä termiä ”digityöntekijä”, vaan toistaiseksi heidät sisällytetään työntekijän määritelmään. Olisi kuitenkin suuri voitto saada lopulliseen lainsäädäntöön edes työntekijän määritelmä parlamentin kannan mukaisesti; tällöin työntekijäksi laskettaisiin myös henkilö, 'joka tietyn ajan suorittaa palveluja toisen henkilön hyväksi ja tämän johdon alaisena palkkaa vastaan ensiksi ja viimeksi mainitun välisessä riippuvuus- tai alisteisuussuhteessa'", Kumpula-Natri kertoo. Hän painottaa, että Suomessakin on yhä enenevässä määrin alustatyöntekijöitä esimerkiksi Woltin ja Foodoran ruokalähetteinä tai Uber-kuskeina. 

Ennen kuin työolodirektiivin päätökset vahvistetaan, on edessä vielä kolmikantaneuvottelut.

"Lain lopullisesta muodosta neuvotellaan seuraavaksi parlamentin, komission ja jäsenmaiden neuvoston välillä. Vasta lopullinen neuvottelutulos on EU- lainsäädäntöä ja vaikuttaa Euroopan työmarkkinoihin ja eurooppalaisiin, myös Suomessa. On kuitenkin tärkeää, että EU:lta on ylipäänsä tulossa päätöksiä työoloihin liittyen."

 

 

Teksti: Lotta Jokinen

 

Uusimmat

Suosituimmat