Artikkeli - 16.08.2018 klo 14.50
Esimies

Esimiehen rooliin kasvaa tapahtumien ja kokemuksien kautta

Emma Virtanen ja Otso Jokinen aloittivat vuoden alussa vuoden kestäneen lähiesimieskoulutuksen PAMissa. Kuva: Anna Autio.

Emma Virtanen ja Otso Jokinen aloittivat vuoden alussa vuoden kestäneen lähiesimieskoulutuksen PAMissa. Kuva: Anna Autio.

Neljä lähijaksoa on takanapäin PAMin lähiesimieskoulutuksessa. Pamilaisille Emma Virtaselle ja Otso Jokiselle alkukesä on mennyt mukavasti varsinaisten töiden ja opiskelujen parissa. Oivalluksia on riittänyt ja ajatustapa on jopa muuttunut. Mitä ohjeita ja iskulauseita pomot tässä vaiheessa voivat jakaa muille?

Emma Virtanen  ja Otso Jokinen aloittivat vuoden alussa vuoden kestäneen lähiesimieskoulutuksen PAMissa. Plakkarissa on isoja kokonaisuuksia, kuten lähiesimies tiimiin, itsensä ja yhteistyön uudistamisen johtajana sekä työn perehdyttäjänä, kun he katsovat takapeiliin ennen kesälomia.

”Käytännönläheisiä osiot ovat tähän asti olleet. Tykkäsin erityisesti peiliprofiilista, mikä oli hauska ja hyödyllinen valmennustyökalu. Peili-käyttäytymisprofiilin avulla mittailimme itseämme esimiehenä – sekä toimintatapoja että persoonaa. Koin, että se oli yksi helpottava työkalu omaan esimiestyöhöni”, Emma kuvailee kevään harjoituksia.

Kokemusten jakaminen ja vertaistuki ovat koulutuksen parasta antia Otson mielestä.
”Opiskelutovereiden kautta on tullut hyödyllisiä vinkkejä siitä, miten he ovat toimineet omilla työpaikoillaan, jolloin olen pystynyt suoraan tai muokattuna viemään niitä omaan työhöni, miettii Otso.

Esimiesprosessi on jatkumo

Otson mukaan koulutus on valottanut senkin asian, että hän sijoittaa esimiesuransa alkuvaiheeseen, vaikka luuli olevansa suhteellisen valmis ja kokenut esimiesroolissa.

”Monilla on takana sellaisia kokemuksia tai tilanteita, mitä itsellä ei ole eteen tullut. Se, että on uransa alkutaipaleella, ei ole sinänsä haaste vaan se on mahdollisuus. Tajuan sen, että minulla on paljon opittavaa. Mitä enemmän tätä tekee, sitä pidempi prosessi on kyseessä”, Otso kertoo.

Jo koulutukseen lähtiessä Emma tiesi, ettei hän ollut ”valmis esimies” ja hänelläkin on esimiehen kasvuprosessi meneillään.

”Odotan innolla syksyn opiskeluja, jotka toivon mukaan tuovat enemmän teoriaa. Alkutaipaleella olen minäkin”, hän toteaa.

Koulutus tarjoaa uusia ajatustapoja

Otson mieleen tarrautui muun muassa Jari Oinosen esitys, joka koulutuksessa puhui onnistumisen mahdollisuuksista, ja kuinka jokaisella on halu onnistua.

”Tämä ajatusmalli oli minulle uutta, koska olen ehkä ollut pessimisti joidenkin henkilöiden suhteen. Nyt olen pyrkinyt ottamaan ajatustavaksi sen, että jokainen ihminen haluaa onnistua työssään ja työpaikan tarkoitus on pyrkiä tarjoamaan ne mahdollisuudet ja välineet onnistua. Fakta on se, ettei jokainen tule onnistumaan kaikissa asioissa. Mutta työpaikan on myös mahdollistava se rohkeus tai uskallus onnistua, eli luodaan ilmapiiri onnistumiselle”, hän sanoo.

Perehdytys työhön on kaiken alku, ja sen hoitaa esimies. Tätäkin on puitu koulutuksessa.

”Nykyiseen tehtävääni liittyy suhteellisen vähän perehdytyksiä. Kahden viime vuoden aikana olen perehdyttänyt kolme henkilöä. Meillä perehdytys liittyy enemmänkin myymälän tuotevalikoimaan, välineisiin ja kirjaustapoihin tutustumiseen, koska ompelutyö on tuttua työntekijöille jo entuudestaan", kertoo Emma, joka toimii myymäläpäällikkönä ja vuoroesimiehenä miesten juhlapukuliikkeessä.

”Meillä tehdään paljon perehdytyksiä, koska vaihtuvuutta on. Näen itse, että meillä on toimiva konsepti työpaikalla. Monet koulutuksessa läpikäydyistä asioista toteutuvat hyvin, ja olen siitä tyytyväinen. On toki myös hyvä kuulla miten muut hoitavat perehdytykset muissa yrityksissä”, sanoo Otso, joka toimii team managerina puhelin- ja verkkoasiakaspalveluyrityksessä.

”On ollut hyvä huomata sen, että omalla työpaikalla on toimivat prosessit, sekin on oivallus.”

Mentorointi yksi tapa jakaa tietoa

Mentorointia käytetään työyhteisössä esimerkiksi esimiehen kehittymisen apuna ja piilossa olevan tiedon jakamisessa. Nykyisessä tehtävässä pienessä työyhteisössä Emma ei näe mentorointia oleellisena.

Otson työpaikalla mentoritoiminta on laajasti käytössä.

”Meillä työtehtävät ovat sellaisia, että niitä oppii tekemällä. Koulutuksessa annetaan perusonnistumisen mahdollisuudet, mutta iso osan tehtävistä oppii tekemisen kautta, siksi rinnalla kulkee aina kokeneempi työntekijä. Tästä sain itse hyviä pointteja koulutusmateriaaleihin, kun seuraavaksi koulutan uusia mentoriksi tulevia työntekijöitä.

Lähiesimieskoulutus jatkuu syksyllä 2018 valinnaisilla aineilla, jolloin Emma ja Otos syventyvät eri aihealueisiin uudessa opiskeluympäristössä.

Emman ja Otson mielestä hyvä esimies on:

  • kuunteleva
  • luotettava ja reilu
  • kantaa vastuuta
  • tasa-arvoinen
  • vastaanottavainen
  • vuorovaikutuksellinen
  • on perillä työntekijöiden tehtävistä
  • pystyvä, elikkä langat pysyvät kädessä.

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat