Uutinen - 17.04.2020 klo 10.56
Työelämä

Annika Rönni-Sällinen luottaa siihen, että tilanne helpottuu

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen uskoo, että epidemian aikana patoutuu kysyntää ja kun tilanne helpottaa, ihmiset haluavat saada palvelua, matkustaa ja käydä ravintoloissa. Kuva: Eeva Anundi

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen uskoo, että epidemian aikana patoutuu kysyntää ja kun tilanne helpottaa, ihmiset haluavat saada palvelua, matkustaa ja käydä ravintoloissa. Kuva: Eeva Anundi

Korona-epidemia yllätti. Nyt PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on keskittynyt huolehtimaan siitä, että PAMin jäsenten tilanne tunnetaan niissä pöydissä, joissa tehdään heitä koskevia päätöksiä.

”Silloin aluksi ajateltiin, että on vähän hankala tilanne”, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen muistelee hetkeä, jolloin PAMin neuvottelijat aloittivat torstaina 5.3. neuvottelut uudesta matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevasta työehtosopimuksesta.

Edellisenä päivänä maan hallituksen tiedotustilaisuudessa oli todettu, että tarvetta yleisötilaisuuksien rajoittamiseen ei ole. Italia oli määritelty epidemia-alueeksi, mutta Suomea ei. Varmistettuja tartuntoja oli Suomessa tuolloin vain 7.

”Tilanne muuttui neuvotteluissa tapaaminen tapaamiselta aina huonommaksi”, Rönni-Sällinen jatkaa.

Jo viikon kuluttua neuvottelujen aloittamisesta 12.3. suomalaisia kehotettiin välttämään kaikkea matkustamista ja rajoittamaan lähikontakteja.

”Ja sitten yht´äkkiä oltiinkin tilanteessa, jota kukaan ei ollut osannut kuvitella.”

 

Pelastettiin työpaikkoja

Maahan julistettiin poikkeustila keskiviikkona 18.3. Samana päivänä – 2 viikkoa neuvottelujen aloittamisesta – PAMin hallitus päätti jatkaa marava-alan sopimusta sellaisenaan syyskuun loppuun, sillä alan kysyntä oli loppunut kuin seinään.

Samassa kokouksessa PAMin hallitus hyväksyi koko joukon väliaikaisia poikkeamia useiden eri alojen työehtosopimuksiin. Niillä helpotettiin lomautuksia lyhentämällä yt-neuvottelu- ja lomautusilmoitusaikoja. Sairauslomien omailmoituskäytännön laajentamisella taas helpotettiin sairauslomalle jäämistä. Muitakin muutoksia tehtiin.

Korona-epidemian kaltaiseen tilanteeseen ei mikään yritys ollut voinut varautua. Rönni-Sällisen mukaan tavoite oli pelastaa työpaikkoja.

”Kriisi oli ja on niin totaalinen, että muutokset oli pakko tehdä. Jos olisi jatkettu normaaleilla neuvotteluajoilla, yritykset olisivat kaatuneet jo yt-neuvottelujen aikana. Nyt voi toivoa, että kun tilanne on ohi ja lomautukset päättyvät, on edelleen yrityksiä ja ihmisillä niissä työpaikkoja.”

Erilaiset työelämät

Koko maailman yllättänyt koronaepidemia on ollut siinä mielessä tasapuolinen ja demokraattinen, että se on muuttanut kaikkien elämää eivätkä rikkaus ja vallakkuuskaan ole kokonaan suojanneet sairastumiselta. Silti se on tuonut vahvasti näkyville sen, miten erilaisissa asemissa ihmiset ovat Suomessakin työelämässä.

”Iso joukko ihmisiä on siirtynyt lähikontakteilta suojaan omiin autoihinsa ja omiin koteihinsa etätöihin. Ihan toinen tilanne on niillä, jotka ovat koko ajan asiakkaiden kanssa tekemisessä. He pitävät yhteiskunnan perusrakenteita pyörimässä esimerkiksi kaupoissa ja apteekeissa; he siivoavat toisten jäljet. He ovat koko ajan alttiina tartunnalle.”

Rönni-Sällinen muistuttaa, että monen mieltä painaa vielä sekin, miten kotiin keskenään jääneet lapset pärjäävät etä-opinnoissaan.

Samoille palvelualojen ihmisille kriisi tuottaa eniten toimeentulo-ongelmia. On lomautuksia, aivan erityisesti mara-alalla ja kauneudenhoito-aloilla, joista asiakkaat kaikkosivat. Sen lisäksi on paljon osa-aikatyötä ja erilaista keikka- ja silpputyötä tekeviä. Kriisin ensimmäinen merkki on heille se, että tunnit hiipuvat ja keikat loppuvat. Turvaverkkoja ei kuitenkaan ole viritetty niin, että ne tukisivat myös heitä oikeudenmukaisesti näissä tilanteissa.

”Oikeastaan päällimmäisenä mielessäni on koko ajan ollut huoli tilanteen konkreettisista taloudellisista seurauksista ihmisten ja perheiden elämään nyt ja pidemmälläkin tähtäimellä. Loppujen lopuksi en itse ole juurikaan seurannut, mitä itse taudista kirjoitetaan.”

 

Videoyhteydet kuumina

Rönni-Sällisen kalenteri oli aiemmin täynnä kuukausiksi eteenpäin, mutta koronaepidemian iskiessä se tyhjeni kerralla. Tapaamiset ja matkat peruuntuivat, mutta työ ei kuitenkaan vähentynyt. Videoyhteys etätöistä Espoosta napsahtaa päälle tuon tuostakin, kun Rönni-Sällinen on yhteydessä virkamiehiin ja poliitikkoihin.

”PAMin jäsenten asiaa on nyt ajettu normaalia enemmän siihen suuntaan. Olemme yrittäneet kertoa, mikä tilanne todella on, että eri puolilla ymmärrettäisiin meidän jäsentemme tarpeita ja osattaisiin ottaa ne huomioon päätöksissä.”

Epidemian aikana on jo nopealla aikataululla tehty lainsäädäntöön muutoksia, joilla on yritetty pitää huolta ihmisten toimeentulosta. Esimerkiksi työttömyysturvassa omavastuuaikoja ei nyt oteta huomioon, ansioturvan piiriin pääsee helpommin ja työttömyyskassojen maksatussääntöjäkin on suoraviivaistettu. Työttömyysturvaan on varattu reilusti enemmän varoja ja myös yrityksille on tullut mahdollisuus saada erilaisia tukia.

”Se on tällä hetkellä edelleen auki, tuleeko ravintoloille mahdollisuus suoraan tukeen. Se mahdollisuus olisi tärkeä saada”, Rönni-Sällinen sanoo.

 

Työvoimaa sinne missä tarve on

Korona-epidemian kaltaisessa tilanteessa ammattiliittojen ja työttömyyskassojen kyky vastata jäsentensä tarpeisiin joutuu melkoiseen testiin. Rönni-Sällinen kertoo, että perusasioista on huolehdittu ja esimerkiksi kesken olleita tes-neuvottelujen on jatkettu etäyhteyksillä, mutta töitä, työntekijöitä ja työn tekemisen tapoja on yritetty vauhdikkaasti siirtää ja muuttaa vastaamaan uusiin tarpeisiin.

Jäsenten tiedonjano on tietenkin ollut kova. Monelle on valjennut, mihin liittoja tarvitaan. Jäsenet ovat joutuneet tilanteiseen, jossa he eivät ole olleet koskaan. Niinpä työntekijöitä on siirretty muualta erilaisiin neuvontatehtäviin.

Iso haaste tulee olemaan se, miten Palvelualojen työttömyyskassa selviää valtavasta urakastaan hoitaa työttömyysturvan maksatus ennätysmäiselle lomautettujen joukolle. Osa PAMin työntekijöistä on koulutettu avustamaan kassa. Kassa on palkannut myös lisää uutta työnvoimaa.

”Uskon, että kassa selviää tehtävästään kunnialla, vaikka onkin todella vaikea ennakoida, minkä pituisiksi hakemusten käsittelyajat muodostuvat.”

Rönni-Sällinen valaa muutenkin uskoa tulevaan.

”Luotan siihen, että tilanne helpottuu ennemmin tai myöhemmin. Tarvitaan sellaista yhteiseen hiileen puhaltamisen meininkiä. Epidemian aikana patoutuu kysyntää, ja kun sen helpottaa, ihmiset haluavat saada palvelua, matkustaa ja käydä ravintoloissa. Harrastajapohjaisia epidemologeja tuntuu olevan liikkeellä jo aivan riittävästi, joten juristina en lähde epidemian kehitystä ennustamaan. ”

 

 

 

Teksti: Auli Kivenmaa

 

Uusimmat

Suosituimmat