Artikkeli - 04.09.2018 klo 10.45
Työttömyysturva

Aina vain mutkikkaampi työttömyysturva kaipaa uudistamista, sanovat Palvelualojen kassanjohtajat

Markku Virtanen lähti takki auki kohti uusia seikkailuja elokuun viimeisenä päivänä ja jätti Palvelualojen työttömyyskassan johtamisen Ilkka Nissilälle. Kuva: Eeva Anundi

Markku Virtanen lähti takki auki kohti uusia seikkailuja elokuun viimeisenä päivänä ja jätti Palvelualojen työttömyyskassan johtamisen Ilkka Nissilälle. Kuva: Eeva Anundi

Palvelualojen aloittava kassanjohtaja Ilkka Nissilä ja hänen edeltäjänsä Markku Virtanen ovat pohtineet, millainen lainsäädäntö palvelisi työtöntä.

Kassanjohtaja Markku Virtanen jäi eläkkeelle perjantaina ja vastuu Palvelualojen työttömyyskassan toiminnasta siirtyi uudelle kassanjohtajalle, Ilkka Nissilälle. Melkoinen määrä kokemusta lähtee, mutta aika paljon sitä tulee tilallekin.

Virtasella vuosia työttömyyskassassa on takana kaikkiaan 30, joista vajaa 13 vuotta Palvelualojen kassanjohtajana. Nissilä aloitti kassauransa vajaa 10 vuotta sitten Metallin kassassa käsittelijänä. Sen jälkeen hän on ollut töissä neljässä eri kassassa, viimeksi kassanjohtajana Finkassa, lähinnä luovien alojen työntekijöitä palvelevassa kassassa. Gradunsakin hän teki työttömyyskassajärjestelmästä.

”Sevverra sairas”, tokaisee Virtanen.

Tokaisusta ja sitä seuraavasta molempien naureskelusta päätellen Nissilän perehdytysjakso on sujunut hyvässä hengessä.

Tarvitaan ymmärrettävä järjestelmä

Perehdytysjakson aikana johtajien on tullut pohdittua, millainen olisi hyvä työttömien ansioturvajärjestelmä. Lähtökohtana pitäisi heistä olla suoraviivainen ja yksinkertainen järjestelmä, joka olisi läpinäkyvä työttömälle itselleen ja kassoille helppoa toimeenpanna. Mutta:
”Aika kauas on tultu sellaisesta ideaalista viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Koko ajan on mennyt repaleisempaan suuntaan tämä lainsäädäntö, jota sovellamme”, Nissilä sanoo.

"Helposti ei tule mieleen uudistusta, jossa lähtökohta olisi ollut työttömän näkökulma tai järjestelmän yksinkertaistaminen."

Työttömyysturvaa leimaavat samat ongelmat kuin muutakin sosiaaliturvaa: lainsäädäntö on niin monimutkaista, että turvan saaja ei enää hahmota mistä on kysymys ja väliinputoamisen vaarat kasvavat.

Virtanen sanoo, ettei hänelle tule helposti mieleen yhtäkään uudistusta, jossa lähtökohta olisi ollut työttömän näkökulma tai järjestelmän yksinkertaistaminen. Aktiivimalli on kassanjohtajien mielestä kirkkain esimerkki asioiden monimutkaistamisesta.

”Se on esimerkki siitä, että tehtiin täysin uusi mekanismi työttömyysturvalakiin, vaikka nykysäädöksiä viilaamallakin olisi päästy ainakin niihin tavoitteisiin, joilla muutosta perusteltiin”, Nissilä toteaa.

Työajan tarkastelu sivuun

Palvelualan kassan ominaispiirre on se, että moni hakijoista saa osa-aikaisena tai muun pätkätyön tekijänä soviteltua päivärahaa. Työttömyys on laskenut jo hyvän tovin, mutta sekä soviteltujen päivärahan saajien määrä että osuus kasvavat. Heinäkuussa etuuden saajia oli 14 200 ja heistä soviteltua päivärahaa sai 5600. Viiden vuoden aikana sovitellun päivärahan saajien määrä on tuplaantunut.

”Tämä kertoo kassan jäsenten työmarkkinatilanteesta. Tämä trendi ei varmaankaan käänny ja siksi koko järjestelmää pitäisi saada virtaviivaistettua, jotta se vastaisi paremmin osittain ja pätkittäin työllistyneiden tarpeita, Nissilä sanoo.

Hyvän työttömyysturvajärjestelmän pohjaksi Virtanen esittää perustavaa laatua olevan muutoksen: ”Työajan tarkastelu työttömyysturvan myöntöedellytyksenä pitäisi hylätä kokonaan. Tarvittaisiin puhtaasti työtuloperusteinen ansioturvajärjestelmä”.

Viiden vuoden aikana sovitellun päivärahan saajien määrä on tuplaantunut.

Jos järjestelmää ei tunne, esitys ei hätkäytä. Työttömänä olleelle ja soviteltua päivärahaa hakevalle asian merkitys valkenee paremmin. Nyt ansiopäivärahan saanti edellyttää työssäoloehdon täyttymistä. Se kertyy kalenteriviikkoina, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia. Sovitellun päivärahaan saamiseksi taas seurataan työtunteja. Jos työtunteja sattuu olemaan enemmän kuin 80 % kokoaikatyön työtunneista, ei soviteltua päivärahaa makseta. Ja kaikkien näiden todentamiseksi on toimitettava todistuksia.

Käytännössä esitys tarkoittaisi sitä, että ansiopäivärahaa saisi, jos työttömän tulot jäisivät jonain kuukautena jääneet niin pieneksi, että hakijalle syntyy oikeus ansiopäivärahaan, ja työssäoloehto kertyisi, kun tulot ylittäisivät siihen määritellyn rajan.

Aloite omiin käsiin

Nissilän ja Virtasen pohdintojen taustalla on, että edellytyksiä sen toteuttamiseksi alkaa olla. Ensi vuoden alusta otetaan käyttöön kansallinen tulorekisteri. Työnantajat toimittavat sinne tiedot maksetuista palkoista ja muista maksuista. Vuoden 2020 alusta sinne tulevat tiedot myös etuuksista, esimerkiksi työttömyyspäivärahoista ja eläkkeistä. Periaatteessa työttömyyskassat alkavat saada sieltä vuoden 2020 alusta tietoja, mutta kaikkia nykyisen työttömyysturvalainsäädännön vaatimia tietoja tulorekisteristä ei näillä näkymin vielä tuolloin saada.

Toisaalta informaatioteknologia on jo nyt muuttanut paljon kassojen toimintaa. Palvelualojen kassaan tulee sähköisenä yli 90 prosenttia päivärahahakemuksista ja niiden liitteistä.

Silti Virtanen ei povaa ehdotukselle helppoa etenemistä. Hän toteaa, että toimiakseen järjestelmä vaatisi esimerkiksi työttömyysturvan ansioturvalle katon määrittämistä. Kiinnostus suurin muutoksiin on myös erilaista eri puolilla.

"Järjestelmää pitäisi saada virtaviivaistettua, jotta se vastaisi paremmin osittain ja pätkittäin työllistyneiden tarpeita."

”Kaikkia kokonaisremontti ei tietysti innosta samalla tavalla. Meillä osa-aikaista ja satunnaista työtä on ehkä enemmän kuin missään muualla, mutta siellä missä sitä on vähemmän, tehdään helposti sellainen johtopäätös, että näilläkin pärjätään.”

Hän ei kuitenkaan pidä pärjäämistä itsestään selvänä. Työttömyyskassajärjestelmää kohtaan on ulkopuolelta esitetty monenlaista arvostelua. Digitaaliset palvelut ja sähköiset tiedonsiirrot tulevat joka tapauksessa. Uhka on Virtasen mielestä siinä, että työttömyyskassajärjestelmä jää ainoaksi sosiaalivakuutusjärjestelmäksi, joka ei tartu uusiin mahdollisuuksiin. Se taas on vaarallista.

”Nyt pitäisi tehdä tästä mallintamiset, jotta siitä päästäisiin kunnolla keskustelemaan”, Virtanen sanoo. Eduskuntavaalithan ovat tulossa.

Olivatpa muutokset jatkossa mitä tahansa, Nissilä sanoo tavoitteenaan olevan edelleen luotsata Palvelualojen kassan niin, että se pärjää. Siinä avainasioina ovat osaamisen ja asiakaspalvelun jatkuva kehittäminen.

 

 

Teksti: Auli Kivenmaa

 

Uusimmat

Suosituimmat