Artikkeli - 27.01.2018 klo 08.30
Työhyvinvointi

Hiihtokeskustyöntekijöiden työhyvinvointi tutkimuksen kohteena: omaan työhön on voitava vaikuttaa

Tarvitaan monen eri ammattiryhmän työtä, että laskettelu Rukan rinteillä käy mukavasti ja turvallisesti. Kuva:Gettyimages

Tarvitaan monen eri ammattiryhmän työtä, että laskettelu Rukan rinteillä käy mukavasti ja turvallisesti. Kuva:Gettyimages

Ylläksen, Rukan ja Levin keskuksissa tutkittiin osallistavaa johtamista, työhyvinvointia ja turvallisuutta. Rukalla työskentelevä Kimmo Nevanperä sanoo, että saneluperiaate ei työssä motivoi.

Hiihtokeskukset ovat harvemmin olleet tutkimuksen kohteena, mutta nyt päättymässä olevassa tutkimushankkeessa näin oli. Lopputuloksena on suositus siitä, että työntekijän tulee kokea pystyvänsä omaehtoisesti osallistumaan työnsä suunnitteluun ja kehittämiseen.

Mikäli työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia omaan työtehtäväänsä, hän arvioi työpaikkaansa myönteisemmin ja työpaikka on hänelle merkityksellisempi. Hiihtokeskuksissa osallisuuden kokemus - eli työntekijän tunne siitä, että hän kuuluu joukkoon ja tulee kuulluksi - parantaa myös työ- ja asiakasturvallisuutta. Mutta erityisen hyödyllistä se on työhyvinvoinnin kannalta. Osallistava johtaminen tarkoittaa johtamistyyliä, jossa johto antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua työyhteisöä koskevien asioiden suunnitteluun ja ottaa heidän ehdotuksensa huomioon.

Työhyvinvointi kohenee erityisesti silloin, jos työntekijä arvioi, että työnantajan tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen eikä ainoastaan tuottavuuden nostaminen.
Tutkimus keskitettiin Leville, Ylläkselle ja Rukalle, jotka kuuluvat Suomen suurimpiin hiihtokeskuksiin. Lähtökyselyyn vastasi 218 työntekijää ja esimiestä, haastatteluja tehtiin 76 ja lisäksi hankkeeseen kuului muun muassa hyvinvointianalyysejä.

Kimmo Nevanperä on Rukan pääluottamusmiehenä kannustanut työntekijöitä tutkimuksen haastatteluihin. Rukalla 30 vuotta työskennellyt Nevanperä toimii nykyään hiihtohisseillä asiakaspalvelussa. Hän on samaa mieltä tutkimuksen kanssa osallisuuden tärkeydestä.

”Vaikutusmahdollisuudet antavat työntekijälle työmotivaatiota ja tunteen siitä, että on tärkeä ratas työssä”, Nevanperä lausuu.

Hän antaa kiitosta omalla työpaikallaan rinnepuolen käytännölle, jossa kolmen viikon välein pidettävissä aamupalavereissa kukin saa kertoa omat mielipiteensä. Ajatukset kirjataan ylös ja puutteita yritetään korjata. Saneluperiaatteella johtaminen ei Nevanperän mukaan ole nykypäivää.

”Pitäähän laivassa kapteeni olla, se on selvä, mutta toisen ammattitaitoa on kunnioitettava.”

Tutkimuksessa on hänen mukaansa päällisin puolin löydetty hiihtokeskustyöstä oleelliset epäkohdat ratkaisuesityksineen, mutta hiihtokeskusten erilaisuutta ei ole huomioitu riittävästi. Puutteena hän näkee PAMin sopimusasiantuntija Markku Björnin tavoin sen, että tulospalkkausta ja sen vaikutuksia ei selvitelty.

Vaikutusmahdollisuudet antavat työntekijälle työmotivaatiota ja tunteen siitä, että on tärkeä ratas työssä.


Kuin sivutuotteena tutkimus avaa sitä, millaiset eri ammattiryhmät tekevät hiihtokeskustyötä. On rinneasiakaspalvelu hisseillä, välinevuokraus, huolto ja kunnossapito, lipunmyynti, rinteidenhoito, lähijohtaminen, rinneturvallisuudesta ja ensiapupäivystyksestä vastaava ski patrol -toiminta ja hiihdonopetus. Tutkimus paljasti, että tieto kulkee hyvin osaston sisällä, mutta osastojen välistä tiedonkulkua tulisi parantaa.

Vastaajista kausityöntekijöitä oli 65 prosenttia, vakituisessa työsuhteessa oli 30 prosenttia. Kausityöntekijät eivät tutkimuksen mukaan koe automaattisesti olevansa ulkopuolisia, vaan työvuosien määrällä on väliä. Kokeneilla työntekijöillä osallistuminen on vasta-alkajiin verrattuna itsenäisempää.

Tutkimus ja sen pohjalta tehtävä henkilöstön opas perustuu Työelämä 2020 –hankkeeseen, ja myös PAM on ollut siinä yhteistyökumppanina työnantajia edustavan MaRan kanssa. Toteutuksesta vastasi Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa.

Tutkimus: Virpi Tökkäri, Pekka Iivari, Tanja Maaninka ja Mika Rahkola: Osallistavalla johtamisella työhyvinvointia ja turvallisuutta hiihtokeskustyöhön. Rovaniemi, 2017.

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat